Syyllistävää kauneutta, vapauttavaa ahdistusta: Levottomuutta herättävien kuvien pedagoginen merkitys kuvataidekasvatuksessa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2014
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
97+12
Series
Abstract
Tutkimusaiheena oli levottomuutta herättävien kuvien pedagoginen merkitys nuorten kuvataidekasvatuksessa. ”Levottomuutta herättävä” viittasi vaikeasti ymmärrettäviin ja siksi pedagogisesti haastaviin kuviin. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostui neljältä kuvataidekasvattajalta keräämästäni haastatteluaineistosta sekä heidän valitsemistaan ja opetuksessa käyttämistään, levottomuutta herättävistä kuvista. Tutkimusmetodeina käytin kyselyä, ryhmähaastattelua ja ryhmäkeskustelua. Tutkimuskysymyksiäni olivat: Mikä teki levottomuutta herättävästä kuvista pedagogisesti merkityksellisiä ja miten opetus, jossa käytettiin levottomuutta herättäviä kuvia, rakentui? Minkälaisia olivat levottomuutta herättäviin kuviin perustuvan opetuksen reunaehdot? Oliko levottomuutta herättävillä kuvilla sijaa kuvataidekasvatuksessa? Mitä levottomuutta herättävien kuvien kohtaaminen näytti nuorten koulutodellisuudesta? Haastattelemieni kuvataidekasvattajien valitsemien kuvien pedagoginen merkityksellisyys ja keskeisin oppimisen tavoite vaikutti olevan huolen herättämisessa todellisten ilmiöiden pohdiskeluun esteettisen mielihyvän sijaan. Oppilailla kuvien tulkinta purki stereotypioita ennen kaikkea opettajaan rooliin kohdistuvien oletusten osoittautuessa stereotyyppisiksi. Aineistoni mukaan kuvien kontekstikeskeinen tulkinta oli perusteltua, koska sitä tarvittiin katseen kohdentamiseksi pedagogisesti merkitykselliseen. Opettajat painottivat kuvauksissaan lisäksi kokijakeskeistä lähestymistapaa. Siihen viittasivat eettisten arvojen pohdiskelu ja heidän käyttämistään ilmaisuista välittyvä moniaistisuuden korostaminen. Myös oppilaat lähestyivät opettajien kuvauksissa esteettistä tilannetta kokijakeskeisesti. Erona opettajiin, esteettinen mielihyvä oli edellytys, ei lähtökohta esteettiselle kokemukselle. Esteettiseen mielihyvään perustuva tulkitseminen sekä vapaa itseilmaisu vaikuttivat kahlitsevan kuvallisen ilmaisun kehitystä ja arvostelukykyä. Vapaa itseilmaisu liittyi usein uskomukseen, jonka mukaan tarpeeksi ilmaisuvoimainen kuva ei kaivannut tulkintaa. Vapaan itseilmaisun korostaminen oli eräs syy siihen miksi levottomuutta herättäviä kuvia oli niin vaikea kohdata. Aineiston perusteella levottomuutta herättävillä kuvilla oli paikkansa nuorten taidekasvatuksessa. Niiden avulla opettajat pystyivät havainnollistamaan, että kuvallinen kehitys vaati tulkinnallisten taitojen kehittämistä ja että pedagogisesti merkityksellinen tulkinta edellytti aistittavaan eläytymistä, kontekstin tuntemista ja kuvan käyttöarvon priorisoimista nautintoarvon sijaan. Levottomuutta herättävien kuvien kautta opettajat pystyivät myös havainnollistamaan tulkinnallisten taitojen kehittämisen tärkeyden, koska tämän kaltaiset kuvat saattoivat johtaa myötätunnon heräämiseen myös jotakin omalle elämismaailmalle vierasta kohtaan.

The topic of this research was the pedagogical meaning of controversial pictures in art education, especially among teenagers. “Controversial” indicated to pictures that were hard to understand and because of that, pedagogically challenging. The empirical corpus consisted of interviewing four art educator and pictures which they had chosen and used in their teaching. Researching methods were inquiry, group interview and group discussion. Research questions were: What made controversial pictures pedagogically meaningful and how was teaching constructed? What kinds of preconditions were needed when the teaching was based on controversial pictures? Had the art education any room for controversial pictures? What did the encountering of controversial pictures showed about school reality of teenagers? The main focus of the picture’s pedagogical meaning and also the target of learning seemed to be evoking concern towards thinking real phenomena instead of pursuing esthetic pleasure. Pupils’ interpretations of pictures dismantled stereotypes especially when the stereotypes towards teachers’ role became unsustainable. According to empirical corpus, interpreting pictures with their context was justified because context was needed for focusing the wandering gaze to the pedagogically meaningful. In addition of context, art educators emphasized experience while approaching pictures. Thoughts about esthetic values and descriptions based on multisensory indicated that. According to teachers, also pupils approached esthetic situation mainly with their individual experiences. Compared to teachers, pupils took esthetic pleasure as a precondition, not as a starting point for esthetic experience. Interpreting pictures based exclusively on esthetic pleasure. Free expression seemed to chain the development of visual expression and criticism. Free expression was often related to belief, that picture with strong expression didn’t need any interpretation. Emphasizing free expression was one reason why it was so difficult to encounter controversial pictures. According to empirical corpus the controversial pictures had their place in art education. With them teachers could demonstrate that visual development demanded exercising interpretative skills and that pedagogically meaningful interpretation required empathizing sensual, knowing the context and prioritizing the picture’s using value over their pleasure value. With the controversial pictures teachers could demonstrate also importance of interpretative skills, because these kind of pictures could evoke compassion towards something strange to pupils own life world.
Description
Supervisor
Rastas, Marja
Thesis advisor
Rastas, Marja
Keywords
esteettinen kokemus, esteettinen arvo, fenomenologia, fokaalinen toiminta, moniaistisuus, pedagoginen merkityksellisyys, esthetical experience, esthetical value, phenomenology, focal practices, multisensory, pedagogical meaning
Other note
Citation