Takuueläkeuudistus köyhimpien eläkeläisten toimeentulon parantajana
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
fi
Pages
42 + 9
Series
Abstract
Maisterintutkielma analysoi vuoden 2011 takuueläkeuudistusta. Uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa. Sen tavoitteena oli nostaa köyhimpien eläkeläisten eläketuloja. Takuueläkkeestä tuli uudistuksen seurauksena uusi suomalainen vähimmäiseläke, joka turvaa saman eläketason kaikkein köyhimmälle joukolle riippumatta heidän kerryttämän työeläketulon suuruudesta. Tutkielman tarkoitus on tutkia, miten uudistus lopulta näkyi käytännössä. Tutkielma tarkastelee, mille väestöryhmille takuueläke kohdistui. Lisäksi analysoidaan, miten uudistus näkyi takuueläkkeen saajien eläketuloissa, keskeisissä tuissa ja käytettävissä olevissa tuloissa. Tutkielman aineistona on Tilastokeskuksen kattava henkilötietojen pitkittäisaineisto Folkdata, joka pitää sisällään koko Suomen väestön. Tutkielmassa tarkastellaan takuueläkkeen saajia ennen uudistusta ja sen jälkeisinä vuosina. Tutkielma on kuvailevaa taloustieteellistä tutkimusta. Takuueläkkeen yhteyttä eläkeläisten tuloihin ja keskeisiin tukiin arvioitaessa hyödynnetään lineaarista regressiomallia. Tutkielmassa todetaan, että takuueläke kohdistuu sille joukolle, jolle sen oli tarkoitus kohdistua eli köyhimmille eläkeläisille. Takuueläkkeen saajista noin 92 prosenttia kuului kahteen ensimmäiseen tulokymmenykseen eli he olivat kansantalouden pienituloisimman 20 prosentin joukossa. Takuueläkkeen todetaan kohdistuneen suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeellä oleville miehille sekä vanhuseläkeiässä oleville naisille. Puolet takuueläkeläisistä on ihmisiä, joilla ei ole lainkaan työuraa. Takuueläkkeen saajilla on huomattavan matala koulutustaso, sillä noin 70 prosentilla saajista ei ollut toisen asteen tutkintoa. Suhteellisesti eniten takuueläkkeen saajia oli Itä-Suomen maakunnissa. Tutkielman mukaan takuueläke on tuonut merkittävän lisäyksen saajiensa toimeentuloon ja tarjonnut kaikkein köyhimmille eläkeläisille aiempaa korkeamman tulotason. Takuueläkkeen noustessa yhdellä eurolla takuueläkkeen saajien kokonaiseläkkeestä sekä asumis- ja toimeentulotuesta koostuva yhteissumma kasvoi 87 senttiä. Saatu asumis- ja toimeentulotuki laskivat takuueläkkeen saajien joukossa hieman eli yhden eurolla korotus takuueläkkeeseen ei näy täytenä eurona takuueläkkeensaajalle. Takuueläkkeen noustessa eurolla käytettävissä olevat tulot kasvoivat sen sijaan vähemmän eli vain 20 senttiä, mutta tähän lukuun vaikuttavat takuueläkkeen ohella monet muut tekijät ihmisen toimeentulossa.This Master’s thesis analyzes Finnish guarantee pension reform which was imposed in 2011. The reform was one of the most remarkable increases in basic social security in recent decades. Its target was to raise pensions of the poorest pensioners. The guarantee pension became a new version of the Finnish universal minimum pension which guaranteed same level of total pensions for the poorest pensioners regardless of their working history. This thesis studies the impact of the reform. Thesis explores which population groups benefited from the reform. It also analyzes increases in guarantee pensioner recipient’s total pensions, changes in housing and supplementary benefits and disposable income. Data used in this thesis is provided by the Finnish Statistics Authority. This Folkdata covers the whole Finnish population. Thesis analyzed guarantee pension recipients before and after the reform. This is a descriptive economic research paper which also uses linear regression model to study changes in pension fees, housing and supplementary benefits and disposable income. The thesis comes to conclusion that guarantee pension was a well targeted reform, since 92 percent of its recipients belonged to first lowest two income deciles. Relatively most of the recipients were men who received disability pensions and women who were recipients of old-age pensions. Half of guarantee pension recipients did not have working career at all. Almost 70 percent of the recipients lacked a secondary education degree. Relatively the most recipients were from Eastern Finland. Thesis concludes that guarantee pension has increased its recipients’ income. It has offered a higher income level for the poorest pensioners. One euro increase in guarantee pension meant 87 cents of increase in joined sum of recipient’s total pensions, housing, and supplementary benefits for the guarantee pension recipients. Housing and supplementary benefits decreased slightly and therefore increase of one euro of guarantee pension does not transfer to recipients as a whole. An increase of one euro in guarantee pension turns into 20 cents increase in disposable income amongst guarantee pensioners. However, it is important to notice that many factors in peoples’ incomes affect the changes in disposable income.Description
Thesis advisor
Sarvimäki, MattiKeywords
takuueläke, vanhuseläke, työkyvyttömyys, köyhyys, perusturva
