Miningplan for the extension of the Norra Allians orebody

Abstract

Diplomityössä tarkastellaan louhintamahdollisuuksia Norra Allians-malmin jatkeessa tasojen 815 ja 992 välillä. Kahta eri louhintasuunnitelmaa verrataan taloudellisesti ja teknisesti toisiinsa. Malmi on liian kapea poikittaiseen levysorroslouhintaan, joka on pääasiallinen louhintamenetelmä Malmbergetissä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös peränajoon ja lujitukseen, koska louhintaolosuhteet ovat vaikeat.

Teoreettinen in situ malmimäärä on 8,3 Mt ja rautapitoisuus 57 %. Malmi on massiivinen magnetiittimalmi, jolla on korkea fosforipitoisuus (I %).

Jatke on kiinteä osa Norra Allians-malmia, mikä rajoittaa paljon eri louhintamenetelmien soveltuvuutta. Parhaiksi menetelmiksi arvioitiin pitkittäinen levysorros- ja välitasolouhinta. Levysorroslouhinnassa louhittavat malmimäärät ovat huomattavasti suuremmat (7,2 Mt) verrattuna välitasolouhintaan (3,6 Mt), mutta rautapitoisuus syötteessä on alempi (43 %) verrattuna välitasolouhintaan (51 %). Louhintakustannuksissa ja tekniikassa ei ole suuria eroja. Taloudellisesti tarkasteltuna levysorroslouhinta on parempi vaihtoehto ja teknisesti on todistettu, että menetelmä toimii Malmbergetissä.

Sivukivi malmin jalkapuolella on biotiittirikasta, jossa peränajo on erittäin vaikeaa. Peränajon tulisi tapahtua malmissa varovaisella louhinnalla. Sivukivikontaktin sijainti pitäisi paikallistaa peränajon yhteydessä.

Aikataulu peränajossa ja louhinnassa on tiukka. Norra Alliansenin viimeistä poikittaisperää länteen päin sekä jatkeen pitkittäisperää on priorisoitava peränajossa. Pitkittäisperää tulisi ajaa 40 m kuukaudessa, jotta se ehdittäisiin louhia.