Vanhemmat lasten koulureitin liikenneturvallisuuden arvioijina

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2003
Major/Subject
Liikennetekniikka
Mcode
Yhd-71
Degree programme
Language
fi
Pages
113
Series
Abstract
Tässä diplomityössä perehdyttiin lasten koulureitin liikenneturvallisuuteen kirjallisuuden sekä vanhemmille suunnatun lomakekyselyn ja henkilöhaastattelun avulla. Tavoitteena oli kartoittaa koululaisten liikenneturvallisuutta ja arvioida vanhempien kykyä analysoida liikenneturvallisuutta lapsen koulureitillä. Vanhempien näkemyksiä verrattiin paikallisten suunnittelijoiden näkemyksiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Keravan kaupungin Keskuskoulun ja Ahjon koulun oppilaiden vanhemmat. Lomake jaettiin 575:lle vanhemmalle ja niitä palautettiin 373 kpl (65 %). Henkilöhaastatteluun otettiin seitsemän vanhempaa, kaksi suunnittelijaa ja yksi tiemestari. Suurin osa (86 %) oppilaista kulki koulumatkansa kävellen tai pyörällä. Kävelyn suosio perustui pääosin lyhyeen koulumatkaan. Pyöräily taas joudutti koulumatkaa kätevänä ja vaivattomana kulkutapana keväisin ja syksyisin. Pitkä koulumatka tai koulun sijainti työmatkan varrella oli yleisin syy lasten vanhemmilta saamaan koulukyytiin. Vain harva vanhempi saattoi lapsensa kävellen kouluun. Suurin osa koululaisista ( noin 90 %) kulki koulumatkansa yksin tai yhden kaverin kanssa. Vanhemmista 74 % arvioi lapsen koulureitin turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Kuitenkin lähes joka kolmas vanhempi koki mahdollisuutensa vaikuttaa koulureitin turvallisuuteen erittäin huonoksi. Vanhemmat pitivät koulureitin vaarallisimpina tekijöinä kadunylityksiä (31 % vastauksista) ja autoilijoiden ylinopeuksia (23 % vastauksista). Koulujen liikennekasvatukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Lasten kulkemat reitit jakautuivat eri tavoin tutkimuskohteena olevissa kouluissa. Keravan Keskuskouluun tultiin eri puolilta, Ahjon kouluun taas pääosin pohjoisesta tai etelästä. Autoilijoiden ylinopeudet ja huonot näkemät kadunylityksissä muodostivat suurimman osan (43 %) mainituista vaaranpaikoista. Onnettomuuksia ja läheltäpiti-tilanteita koululaisille oli sattunut edellisen kahden vuoden aikana molempia 12. Onnettomuudet olivat vakavuusasteeltaan lieviä. Kyselyn vastaaja oli yleisimmin 30-40-vuotias äiti. Vanhemmille ja suunnittelijoille suunnatuissa haastatteluissa vaaranpaikkoina tulivat esiin kadunylitykset ja autoilijoiden ylinopeudet. Molemmat osapuolet pitivät lasta arvaamattomana tielläliikkujana sekä lasten havainnointi- ja arviointikykyä puutteellisena. Vanhempien mielestä turvallinen kadunylitys oli yksinkertainen ja helposti opetettavissa lapselle. Suunnittelijat pitivät tärkeänä, että lapsi näkyy ja tulee nähdyksi liikenteessä. Ylinopeuksien vähentämiseksi vanhemmat ehdottivat useimmiten fyysisiä toimenpiteitä kuten töyssyjä ja liikennevaloja. Suunnittelijat korostivat asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttamista. Yksimielisiä oltiin siitä, etteivät nopeusrajoitukset yksinään riitä alentamaan autoilijoiden nopeuksia. Lapsen liikkumista suuressa kaveriporukassa pidettiin vaarallisena kadunylitysten ja koko koulureitin kannalta. Kadunylitysten määrää koulureitillä suurin osa vanhemmista piti toissijaisena tekijänä lasten liikenneturvallisuuden kannalta. Vaaralliseen koulureittiin riitti monen vanhemman mukaan yksikin vaarallinen ylitys. Pyöräilyä vanhemmat pitivät kävelyä huomattavasti vaarallisempana kulkutapana lapselle. Yksikään haastatelluista vanhemmista ei olisi antanut lapsensa pyöräillä talvella kouluun. Vanhemmat pitivät valo-ohjausta sekä korotettuja kadunylityksiä turvallisimpina kadunylitysratkaisuina lapsille. Keskisaarekkeellisiin kadunylityksiin oltiin osin tyytymättömiä. Suunnittelijat pitivät näitä kuitenkin hyvinä ratkaisuina tavallisiin kadunylitystilanteisiin. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät - lomaketutkimus ja haastattelu - osoittautuivat toimiviksi tavoiksi tutkia lasten liikenneturvallisuutta. Etenkin haastattelujen kautta saatiin paljon arvokasta tietoa lasten koulureiteistä vanhempien ja suunnittelijoiden näkökulmasta.
Description
Supervisor
Ernvall, Timo
Thesis advisor
Karasmaa, Nina
Keywords
Other note
Citation