Hallitusti villi ja aidosti avoin – Periaatteita tulevaisuuden siirtolapuutarhan suunnitteluun

Thumbnail Image

Files

master_Virransola_Siiri_2025.pdf (61.3 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-11-23

Department

Major/Subject

Landscape Architecture

Mcode

Degree programme

Master’s programme in Architecture, Landscape Architecture and Interior Architecture
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Magisterprogrammet i arkitektur, landskapsarkitektur och inredningsarkitektur

Language

fi

Pages

70

Series

Abstract

Initially allotment gardens played an important role in supporting low-income city dwellers in the food shortages but over time their character has changed. Nowadays, allotment gardens are popular places for leisure and recreation and their acquisition can require significant financial investment. However, the planning of allotment gardens is currently identified as being a kind of transitional phase. Although allotment gardens are part of urban recreational areas, in reality they often remain private or semi-public areas. At the same time, increasingly dense cities are struggling to ensure sufficient open recreational areas. New allotment gardens would be desired near residential areas but they compete for land and resources with other essential forms of land use. Therefore, new areas are not being planned very enthusiastically even though there is demand for them. The operating environment has also changed and the societal challenges and people’s needs are different than before. This creates a need for the development of allotment gardens so that they can retain their significance and find their place also in future urban environments. The core question of this thesis is: What could the allotment garden of the future be like? The aim is to create a novel allotment garden model that better meets the challenges, needs and wishes of today. The starting point is to examine how the traditional allotment garden model could be developed relying on history but looking to the future. Based on this, principle-level guidelines are drawn up to support the planning of future allotment gardens and their application is demonstrated using the planning area located in Kaskela, Kerava. The thesis is divided into eight chapters. The first chapter introduces the topic of the work by reviewing the objectives and structure of the work and by clarifying the concept of an allotment garden and the perspectives related to this topic. The second chapter focuses on the background and history of allotment gardens, while the third chapter examines the current situation of allotment gardens and future development needs from the perspective of users. The fourth chapter examines various allotment gardens as references and seeks inspiration for the planning section. The fifth chapter presents a model developed for future allotment gardens. That chapter summarizes the key characteristics of allotment gardens, illustrates different types of users and presents planning principles and idea palettes for future allotment gardens. The sixth chapter briefly introduces the planning area located in Kerava, after which chapter seven applies previously presented model to this area. The eighth chapter summarizes the work in the form of conclusions and reflection. The thesis challenges the traditional idea of allotment gardens bringing out new perspectives and ideas for the implementation of areas that better respond to the challenges and needs of today. The presented solutions strengthen the role of allotment gardens as part of the urban green and recreational area network providing them a stronger position in urban planning as well. The material produced in the thesis can be utilized in the further planning of the Kerava’s allotment garden project but also more broadly in the planning of other new allotment gardens.

Alkujaan siirtolapuutarhoilla oli tärkeä rooli tukea vähävaraisten kaupunkilaisten ruokahuoltoa, mutta ajan myötä niiden luonne on muuttunut. Nykyisin siirtolapuutarhat ovat suosittuja vapaa-ajanvieton ja virkistäytymisen paikkoja, joiden hankkiminen voi vaatia merkittävääkin taloudellista panosta. Siirtolapuutarhojen suunnittelun on kuitenkin tunnistettu olevan tällä hetkellä eräänlaisessa murrosvaiheessa. Vaikka siirtolapuutarhat ovat osa virkistysalueiden kirjoa, todellisuudessa ne jäävät usein yksityisiksi tai puolijulkisiksi alueiksi. Samaan aikaan tiivistyvissä kaupungeissa kamppaillaan kaikille avoimien virkistysalueiden riittävyyden turvaamiseksi. Uudet siirtolapuutarha-alueet haluttaisiin asutuksen lähelle, mutta ne kilpailevat maa-alasta ja resursseista muiden välttämättömien maankäyttömuotojen kanssa. Näin ollen uusia alueita ei lähdetä kaavoittamaan kovin innokkaasti, vaikka kysyntää niille olisi. Myös toimintaympäristö on muuttunut, ja yhteiskunnalliset haasteet ja ihmisten tarpeet ovat erilaisia kuin aiemmin. Tämä luo tarvetta siirtolapuutarhojen kehittämiselle, jotta ne voivat säilyttää merkityksensä ja löytää paikkansa myös tulevaisuuden kaupunkiympäristöistä. Tämän diplomityön ydinkysymyksenä toimii: Millainen tulevaisuuden siirtolapuutarha voisi olla? Tavoitteena on hahmotella uudenlaista siirtolapuutarhan mallia, joka vastaa paremmin tämän ajan haasteisiin, tarpeisiin ja toiveisiin. Lähtökohtana on tarkastella, miten perinteistä siirtolapuutarhamallia voisi kehittää tukeutuen historiaan, mutta tulevaisuuteen katsoen. Sen pohjalta laaditaan periaatetasoisia suuntaviivoja tulevaisuuden siirtolapuutarhojen suunnittelun tueksi ja havainnollistetaan niiden sovellusta Keravan Kaskelassa sijaitsevan kohdealueen avulla. Työ jakautuu kahdeksaan lukuun. Ensimmäisessä luvussa johdatetaan työn aiheeseen, missä käydään läpi työn tavoitteet ja rakenne sekä avataan siirtolapuutarhan käsitettä ja aihepiiriin liittyviä näkökulmia. Toinen luku keskittyy siirtolapuutarhojen taustaan ja historiaan, kun taas kolmannessa luvussa tarkastellaan siirtolapuutarhojen nykytilannetta sekä tulevaisuuden kehitystarpeita käyttäjien näkökulmasta. Neljännessä luvussa tehdään referenssikohteiden avulla katsaus siirtolapuutarhojen kirjoon ja haetaan inspiraatioita suunnitteluosiota varten. Viidennessä luvussa esitellään tulevaisuuden siirtolapuutarhoja varten laadittu malli, jossa kiteytetään siirtolapuutarhojen keskeisiä ominaispiirteitä, havainnollistetaan erilaisia käyttäjätyyppejä sekä esitellään suunnitteluperiaatteet ja ideapaletit tulevaisuuden siirtolapuutarhoja varten. Kuudennessa luvussa tutustutaan lyhyesti Keravan Kaskelassa sijaitsevaan suunnittelualueeseen, minkä jälkeen seitsemännessä luvussa aiemmin laadittua mallia sovelletaan tälle alueelle. Kahdeksas luku kokoaa työn yhteen päätelmien ja reflektion muodossa. Diplomityö ravistelee perinteistä ajatusmaailmaa siirtolapuutarhoista tuoden esiin uusia näkökulmia ja ajatuksia alueiden toteutukseen, mitkä vastaavat paremmin tämän ajan haasteisiin ja tarpeisiin. Esitetyt ratkaisut vahvistavat siirtolapuutarhojen asemaa osana kaupunkien viher- ja virkistysalueverkostoa tarjoten niille aiempaa vahvempaa jalansijaa kaupunkisuunnittelussa. Työssä tuotettua aineistoa voidaan hyödyntää Keravan siirtolapuutarhahankkeen jatkosuunnittelussa, mutta myös laajemmin uusien siirtolapuutarha-alueiden perustamisen yhteydessä.

Description

Supervisor

Hautamäki, Ranja

Thesis advisor

Leppänen, Paula-Kaisa

Keywords

siirtolapuutarha, tulevaisuuden siirtolapuutarhamalli, monimuotoisuus, julkinen virkistysalue, käyttäjätyypit, ideapaletit

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512159212

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS