Häiriöiden vaikutus retentiopolymeerin toimintaan
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Author
Date
2006
Department
Major/Subject
Puunjalostuksen kemia
Mcode
Puu-19
Degree programme
Language
fi
Pages
97 s. + liitt. 36
Series
Abstract
Työn tavoitteena oli selvittää laboratoriomittakaavassa eri häiriöiden vaikutusta retentiopolymeerin vasteeseen ja pigmenttien retentioon. Toisaalta työn tavoitteena oli arvioida retention säädön kannalta olennaisia fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä. Retentiopolymeerejä on käytetty paperinvalmistuksessa jo vuosikymmeniä pigmenttien ja hienoaineksen retention parantamiseksi, mutta perusteellinen tieto niiden toimintamekanismeista on edelleen puutteellinen, etenkin dynaamisissa olosuhteissa. Pigmentit ovat haaste paperinvalmistuksen hallinnan kannalta, koska esimerkiksi niiden muoto, tiheys, varaus ja pinnan ominaisuudet vaihtelevat, jolloin pigmentteihin liittyvä luotettava ja tarkka mittaus on hankalaa. Tutkimuksen kokeellinen osa käsitti retentiotestejä (Dynamic Drainage Jar) sekä viiraveden analysointia eri massaseoksilla. Viiravesi erotettiin kahteen faasiin, suodosfaasiin ja sakkafaasiin. Suodosfaasista määritettiin anionisuus ja sakkafaasista partikkelikoko (Galai CIS-100) retentioaineannoksen funktiona. Pigmentteinä käytettiin pääosin kahta partikkelikooltaan erilaista jauhettua kalsiumkarbonaattia. Retentiotesteissä havaittiin, että partikkelikooltaan suurempi karbonaatti retentoitui huomattavasti paremmin kuin pienikokoisempi karbonaatti. Päällystetyn hylyn mukana tulevat pigmentit retentoituivat hyvin, koska hylyn käsittely ei riittänyt irrottamaan pigmenttejä kuitujen pinnoilta. Massasulpun laimennuksissa käytettiin ionivaihdettua vettä tai kirkassuodosta. Kirkassuodoksen käyttö kasvatti tuhkaretentiota, tällöin massasulpun anionisuus ja johtokyky olivat korkeammat. Suolan lisäys kasvatti tuhkaretentiota, samalla havaittiin viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koon kasvu. Fiksatiivin käyttö ennen retentiopolymeerin lisäystä kasvatti tuhkaretentiota, mutta fiksatiiviannoksen korottaminen ei aina kasvattanut viiraveden sakkafaasin partikkeleiden kokoa. Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koko kasvoi lähes lineaarisesti retentioaineannoksen funktiona. Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden tietty koko ei kuitenkaan usein johtanut samaan tuhkaretentioon eri massaseoksilla. Viiraveden suodosfaasin anionisuus laski yleensä jonkin verran retentioaineannoksen funktiona, mutta joissain tapauksissa viiraveden suodoksen anionisuus pysyi lähes vakiona. Viiraveden sakkafaasin partikkelikokomittausten tulosten perusteella pigmenttien retentio perustuu suurelta osin massasulpussa olevien partikkeleiden törmäystaajuuksiin. Pigmenttien partikkelikokojakaumista ne pigmentit, joita oli eniten, retentoituivat tai flokkautuivat todennäköisimmin.Description
Supervisor
Laine, JanneThesis advisor
Ahlgren, JonniKeywords
retention, retentio, pigment, pigmentti, particle size, partikkelikoko
