Versaillesin palatsin tilaohjelma-Aurinkokuninkaan henkilöpalvontaa ja julkista elämäntapaa tukemassa

Abstract

Yhden henkilön ympärillä tapahtuva palvonta on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy monella elämän alalla, esimerkiksi arkkitehtuurissa, taiteissa ja politiikassa. Useiden nykypäivän ja lähihistorian autoritääristen johtajien tapaan hallita kuuluvat valtaa ilmentävät rakennukset ja heidän rakennuksillaan mahtaileva retoriikka. Näin oli esimerkiksi Adolf Hitlerin johtamassa natsi-Saksassa, jossa valtaa korostettiin erilaisilla hallinto- ja maanpuolustusrakennuksilla. Samaan tapaan nykyäänkin valtioissa päämiehet rakennuttavat omaa valtaansa näkyväksi. Nykyajan päämiehistä esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on pyrkinyt tekemään valtaansa näkyväksi rakennuttamalla muurin Meksikon ja Yhdysvaltojen välille ja Ranskassa pääministeri Emmanuel Macron keräsi miljoonia Notre Damen katedraalin uudelleenrakentamiseksi tulipalon jälkeen.

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia Aurinkokuninkaan henkilöpalvontaan positiivisesti vaikuttaneita Versaillesin palatsin tilaohjelman piirteitä. Työssäni selvitän, mitkä tekijät tilaohjelmassa ovat olleet merkityksellisiä Aurinkokuninkaan vallan esilletuomisessa, ja hänen henkilökulttinsa muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Tutkielmani toisena tavoitteena on esittää tila-analyysein ja pohjapiirroksin Versaillesin palatsin historiallisessa kontekstissa, millä tavoin hallintorakennukset voivat tukea johtajia heidän pyrkimyksissään ja vahvistaa heidän asemaansa valtion johdossa.

Työssä osoitetaan ja eritellään tilaohjelman piirteet ja muut tilalliset ratkaisut, jotka poikkeavat jollain tavalla aikakauden tyypillisestä asumisesta, ja jonka tarkoituksena oli kohdennetusti edistää kuninkaan valtaa. Lisäksi työssä näytetään, että Aurinkokuninkaan käytössä olevat tilat on rakennettu palvelemaan julkista elämäntapaa ja mahdollistamaan henkilöpalvonnan. Työni on kirjallisuuskatsaus arkkitehtuurin tutkimukseen ja analyysiin. Yhdistelen tutkielmassani arkkitehtuurin, sosiologian ja sosiaalihistorian teorioita, joiden avulla on mahdollista löytää vallan ja arkkitehtuurin suhteeseen uudenlaisia näkökulmia. Työn pääasiallinen tutkimusmenetelmä on historiallinen analyysi, jossa on myös ikonografisen tutkimuksen piirteitä. Työssä käytetään kuva-analyysejä eri pohjapiirroksista ja julkisivuotteista, joilla havainnollistetaan analyysia käytännössä.