Hoitoprosessin johtaminen päivystävässä sairaalassa
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Author
Date
2006
Department
Major/Subject
Työpsykologia ja johtaminen
Mcode
TU-53
Degree programme
Language
fi
Pages
iv + 94 + liitt. (+2)
Series
Abstract
The research describes the use of process management and balanced scorecard as leadership tools. The research consists of a case study done at the clinic of orthopaedics and traumatology of the Helsinki and Uusimaa Hospital District. The research maps the leadership practices in a single care process and the use of process measures as tools of leadership and process management. The research is qualitative, and is based on 17 interviews, the scorecards of the clinic and constituent units and other written material. The work used previous research to describe the special characteristics of expert organizations and their leadership, as well as the concepts of strategy, balanced scorecard and process management. These were further applied into special health care. Work at the clinic has habitually been perceived from the points of view of the specialized units and individual patient episodes. The process point of view, which is based on matching the activities with the needs of clients, was foreign to the personnel. The studied care process did not have a designated owner, and the process point of view was not connected with the daily operation of the clinic. The chief physician and head nurse of the clinic were responsible for the care process. Responsibility for the units of the clinic and on specific patient situations was clearly specified. The fluency and development of the phases of the process were not, however, designated the responsibility of any single actor. Work practices were based mostly on tradition and good knowledge of the substance of the work and less on goals specified in the strategy. The monitoring of the measures specified in the balanced scorecard was labour consuming, and thus was done at long intervals. The care processes and balanced scorecard that were used as tools for leadership and development were separated of the daily work done at the clinic. The development activities done at the clinic during recent years have been successful. During further progress, the tools used in this development should be anchored to the daily work by clarifying the process point of view through discussion and training, and easing the monitoring of process measures through the development of feedback practices and more efficient statistics.Tutkimuksessa kuvattiin prosessinäkökulman ja mittarien käyttöä johtamisen välineinä. Diplomityö toteutettiin HUS:n ortopedian ja traumatologian klinikalla tapaustutkimuksena, jossa kuvattiin leikattavien tapaturmapotilaiden hoitoprosessin johtamistavat ja prosessimittarien käyttömahdollisuudet hoitoprosessin johtamisen välineinä. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja käytetty aineisto sisälsi 17 keväällä 2005 tehtyä yksilöhaastattelua, klinikan ja sen yksiköiden tuloskortit, sekä muuta kirjallista materiaalia. Työssä kuvattiin aiemman tutkimuksen kautta asiantuntijaorganisaation johtamisen erityispiirteet sekä strategian, tasapainotetun tuloskortin ja prosessiajattelun käsitteistöt, ja sovelletaan näitä erikoissairaanhoitoon. Teoriakatsauksen perusteella prosessiajattelu suuntaa huomion kokonaisuuden sujuvuuteen ja osastojen sekä henkilöstöryhmien yhteistyön kehittämiseen. Strategiakirjallisuudessa painotetaan toteutusta; jotta tavoitteet näkyvät käytännössä, ne on liitettävä käytännön työhön. Klinikan toiminta on totuttu hahmottamaan erikoistuneiden yksiköiden toiminnan ja yksittäisten hoitoepisodien näkökulmasta. Asiakastarpeiden ja toiminnan yhteensovittamiseen perustuva prosessinäkökulma koettiin vieraaksi, ja hoitoprosessin käsitteelle ei ollut muodostunut yhteistä merkitystä klinikan esimiesten keskuudessa. Kokonaisprosessilla ei haastattelujen perusteella ollut omistajaa, eikä prosessinäkökulmaa ollut liitetty klinikan operatiiviseen toimintaan. Klinikan esimiehet vastasivat hoitoprosessista kokonaisuutena. Osastoittain ja potilastilanteissa vastuu oli jaettu selkeästi. Prosessin vaiheiden (esitutkimus, leikkausvalmistelut, leikkaus ja jälkihoito) sujuvuus ja kehittäminen eivät kuitenkaan olleet kenenkään vastuulla. Käytännön toiminta perustui haastateltujen mukaan substanssin hallintaan ja perinteisiin, eikä niinkään strategiaan kirjattuihin tavoitteisiin. Tuloskortissa määriteltyjen toiminnan mittarien seuranta oli työlästä ja siksi tahdiltaan harvaa. Johtamisen ja kehittämisen työvälineinä käytetyt prosessinäkökulma, toiminnan tavoitteet ja mittarit olivat irrallaan klinikan operatiivisesta toiminnasta. Haastateltujen mukaan klinikan toimintaa on pystytty kehittämään tehokkaasti viime vuosina. Käytetyt toiminnan kehittämisen välineet tulisi jatkossa selkeästi liittää klinikan käytännön työhön selkeyttämällä toiminnan prosessinäkökulmaa keskustelun ja koulutuksen avulla, helpottamalla mittarien seurantaa tilastoinnin ja palautekäytäntöjen kehittämisellä, ja seuraamalla ja edellyttämällä tavoitteiden toteutumista.Description
Supervisor
Teikari, VeikkoThesis advisor
Sillanpää, KirsiTorkki, Markus
Pajarinen, Jarkko
Keywords
process management, hoitoprosessi, leadership, johtaminen, healthcare, terveydenhuolto
