Sisustusarkkitehtuurin vaikutus erityisherkän arkeen julkisissa tiloissa

Thumbnail Image

Files

bachelor_Meinander_Odessa_2025.pdf (1.52 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-12-04

Department

Major/Subject

Interior Architecture

Mcode

Degree programme

Master’s programme in Architecture, Landscape Architecture and Interior Architecture
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Magisterprogrammet i arkitektur, landskapsarkitektur och inredningsarkitektur

Language

fi

Pages

27

Series

Abstract

This bachelor’s thesis examines how interior architecture influences the experiences and well-being of highly sensitive individuals in public spaces. High sensitivity is a neurological trait that causes a person to react more strongly to sensory stimuli in their environment. As a result, noise, bright lighting, crowds, and strong smells can feel overwhelming and significantly shape the way a space is experienced. In public environments, sensory stimuli are often difficult to control, which makes spatial design a key factor in supporting the everyday functioning of highly sensitive individuals. The study is carried out as a literature review drawing on perspectives from environmental psychology, sensory experience, and user-centered design. It focuses on how acoustics, lighting, materials, spatial scale, and social dimensions influence sensory load and the possibility for recovery. Through the literature, the thesis forms an overview of spatial solutions that support the well-being of highly sensitive people in public environments. The findings indicate that the most important factors for highly sensitive individuals include having the ability to regulate one’s surroundings, reduce sensory stimuli, and choose an appropriate position within the space. A calm soundscape, soft lighting, natural materials, and clearly structured spaces enhance feelings of safety and predictability. The possibility to withdraw into a more private area or adjust exposure to social stimuli also emerged as significant. In conclusion, the thesis highlights that considering the needs of highly sensitive individuals provides valuable insights for user-centered design more broadly. When spaces are designed to minimize unnecessary sensory load and support recovery, they benefit not only highly sensitive people but also a large proportion of other users. The findings can be used by interior architects and other spatial design professionals seeking to create public environments that promote well-being.

Tässä kandidaatintyössä tarkastelen, miten sisustusarkkitehtuuri vaikuttaa erityisherkkien ihmisten kokemuksiin ja hyvinvointiin julkisissa tiloissa. Erityisherkkyys on hermoston piirre, joka saa ihmisen reagoimaan ympäristön aistiärsykkeisiin tavallista voimakkaammin. Tällöin esimerkiksi melu, kirkas valaistus, väentungos ja voimakkaat hajut voivat tuntua kuormittavilta ja vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiseksi tila koetaan. Julkisissa ympäristöissä ärsykkeiden määrää on usein vaikea hallita, mikä tekee tilasuunnittelusta keskeisen tekijän erityisherkkien arjen sujuvuuden kannalta. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnetään ympäristöpsykologian, aistikokemuksen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmia. Tarkastelen erityisesti sitä, miten akustiikka, valaistus, materiaalit, tilan mittakaava ja sosiaaliset ulottuvuudet vaikuttavat ärsykekuormitukseen ja palautumiseen. Kirjallisuuden avulla muodostan kokonaiskuvan siitä, millaiset tilalliset ratkaisut tukevat erityisherkän ihmisen hyvinvointia julkisissa ympäristöissä. Tulosten perusteella erityisherkkien kannalta merkittäviä tekijöitä ovat mahdollisuus hallita tilaa, vähentää aistiärsykkeitä ja valita itselle sopiva paikka tilassa. Rauhallinen äänimaailma, pehmeä valaistus, luonnonmateriaalit ja selkeästi jäsennelty tila tukevat turvallisuuden ja ennakoitavuuden tunnetta. Myös mahdollisuus vetäytyä omaan tilaan tai säätää omaa altistumista sosiaalisille ärsykkeille osoittautui tärkeäksi. Johtopäätöksenä työ korostaa, että erityisherkkien näkökulma tarjoaa arvokasta tietoa laajemmin käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Kun tilat suunnitellaan niin, että ne vähentävät turhaa kuormitusta ja tukevat palautumista, ne palvelevat paitsi erityisherkkiä myös suurta osaa muista käyttäjistä. Tämän työn havainnot voivat toimia apuna sisustusarkkitehdeille ja muille tilasuunnittelun ammattilaisille, jotka haluavat luoda hyvinvointia tukevia julkisia ympäristöjä.

Description

Supervisor

Pirinen, Antti

Thesis advisor

Pirinen, Antti

Keywords

Tilasuunnittelu, Erityisherkkyys, Sisustusarkkitehtuuri

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512129092

Collections

[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS (Open access)