aalto1 untyped-item.component.html
Verotusmenettelylain 28 §:n tulkinta ATAD (6) artiklan ja oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen valossa
Loading...
Files
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
29 + 6
Series
Abstract
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella EU:n veronkiertodirektiivin 2016/1164 yleisen veronkierron vastaisen säännön (ATAD (6) artikla, GAAR) ja EU-oikeudellisen oikeuksien väärinkäytön periaatteen merkitystä verotusmenettelylain 1558/1995 28 §:n soveltamisedellytysten kannalta. ATAD 6 artikla implementointiin Suomessa toteamalla olemassa olevan lainsäädännön toteuttavan direktiivin minimisuojatavoitteen.
Tutkielma toteutetaan vertailemalla ja tulkitsemalla säännösten sanamuotoja ja niiden tulkintaan vaikuttavia oikeusperiaatteita ja -tapauksia, sekä analysoimalla oikeuskirjallisuuden kannanottoja aiheesta. Tutkielman tarkastelu rajoittuu vain yhteisöverovelvollisia verosubjekteja koskeviin tilanteisiin, johtuen ATAD GAAR:n VML:a suppeammasta soveltamisalasta.
VML 28 §:n soveltamisen edellytyksenä ovat järjestelyn epäaito oikeudellinen muoto, asian todellista luonnetta vastaamaton järjestely, jolla on saavutettu verotuksellinen etu, ja ilmeisyysvaatimus ATAD GAAR:n soveltamisedellytyksenä on, että yhtenä järjestelyn pääasiallisena tavoitteena tulee olla lain tavoitteelle vieraan veroedun saaminen, joka on saavutettu. Toisena edellytyksenä järjestelyn tulee olla epäaito todellisuuteen nähden. Epäaitous tai keinotekoisuus todetaan arvioimalla subjektiivisen ja objektiivisen edellytyksen täyttyminen.
Johtopäätöksenä on, että VML 28 §:n ja ATAD GAAR:n sanamuotojen selvistä eroavaisuuksista huolimatta niiden yhdenmukainen tulkinta on mahdollista. Lisäksi lainsäätäjän tapa implementoida direktiivi toteamalla normiharmonia on omiaan luomaan epävarmuutta VML 28 §:n soveltamisedellytyksistä, mikä tulee ratkeamaan vasta tulevan oikeuskäytännön myötä.