Auditors’ materiality determination in sustainability reporting assurance – A qualitative study

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-07-21

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Accounting

Language

en

Pages

68

Series

Abstract

Since the fiscal period of 2024 the assurance of sustainability reports has become mandatory for PIE (Public Interest Entity) organizations. The shift towards mandatory assurance has increased the importance of understanding assurance practices in sustainability assurance. One central concept in assurance is the materiality. Its directly tied to the end result of the assurance engagement and guides the practitioners throughout the whole assurance process. The assuror materiality determination has still not been widely studied, as the focus has been on the reporting entity’s materiality judgments. This study reviews the assurance practitioners’ views on the materiality determination by conducting interviews focusing on materiality determination practices and challenges related to the process. Additionally, study explores how the financial audit materiality determination methodology has been transferred to sustainability assurance. Empirical findings indicate that the sustainability assurance materiality determination methodology widely draws from financial audit. Materiality thresholds are similarly determined to support the assurance work, yet the implementation has required adjustments due to the varied nature of disclosed items. The variation is found to increase the subjectivity of the assurance and to cause challenges. Qualitative and quantitative disclosures are approached in a different manner. While the assurance opinion does not state about true and faithful representation, the overall picture is seen essential for professional judgments about materiality. Main challenges practitioners face are related to the variability in disclosed items, evaluating the aggregation of misstatements, understanding the report users’ interest and dealing with vague assurance standards and unreliable client data. The study is able to provide comprehensive picture of professional practitioners’ approaches, and the challenges related to materiality determination in sustainability assurance. The findings can be utilized to focus effort into problem areas to support and develop the quality of sustainability assurance, as the materiality is at the hearth of assurance process.

Vuodesta 2024 alkaen kestävyysraporttien varmennuksesta on tullut pakollista PIE-yhteisöille (Public Interest Entity). Varmennuksen muututtua pakolliseksi on varmennuskäytännön ymmärtämisestä tullut entistä keskeisempää. Yksi keskeisimmistä varmentamisen konsepteista on olennaisuus. Olennaisuus linkittyy suoraan varmennustoimeksiannon lopputulokseen ja se ohjaa varmentajaa koko varmennusprosessin läpi. Tästä huolimatta varmentajan olennaisuuden määrittämistä kestävyysvarmennuksessa ei ole laajalti tutkittu, vaan tutkimus on keskittynyt raportoijan olennaisuuden harkintaan. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään kestävyysvarmentajien näkökulmia olennaisuuden määrittämiseen toteuttamalla haastatteluja olennaisuuden määrityksen käytännöistä ja siinä mahdollisesti kohdatuista haasteista. Lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään miten perinteisen tilintarkastuksen olennaisuuden määrittämisen metodologia on siirtynyt kestävyysvarmennukseen. Empiiriset tulokset osoittavat, että kestävyysvarmennuksessa on laajalti omaksuttu perinteisen tilintarkastuksen metodologiaa. Kuten perinteisessä tilintarkastuksessa, kestävyysvarmennuksessa hyödynnetään olennaisuuden määritettyjä raja-arvoja, mutta metodologian toimeenpano on vaatinut muutoksia raportoitujen erien vaihtelevasta luonteesta johtuen. Toisistaan merkittävästi eroavien erien on löydetty lisäävän varmennuksen subjektiivisuutta ja aiheuttavan haasteita. Tilintarkastajien löydetään lähestyvän laadullisia ja laskennallisia eriä eri toimintatavoilla. Tarkastuskertomus ei ota kantaa oikeaan ja riittävään kuvaan, mutta raportin yleiskuvan merkitys löydetään keskeiseksi olennaisuuden harkinnanvaraisten kysymysten ja päätösten kannalta. Keskeisimmät haasteet olennaisuuden määrittämisessä liittyvät erien välisiin eroavaisuuksiin, virheiden aggregoinnin arviointiin, raportin käyttäjien kiinnostuksenkohteiden arviointiin ja epäselvien varmennusstandardien tulkintaan ja datan luotettavuuteen. Tutkimus luo kattavan kuvauksen tilintarkastajien lähestymistavoista olennaisuuden määrittämiseen ja tähän liittyvistä haasteista. Tulokset mahdollistavat keskittymisen olennaisimpiin haastealueisiin, tukeakseen ja kehittääkseen varmennuksen laatua, sillä olennaisuus on varmennuksen ytimessä.

Description

Supervisor

Niemi, Lasse

Thesis advisor

Niemi, Lasse

Keywords

materiality, assurance, sustainability assurance, professional judgment, audit methodology, assurance standards

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202508156186

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ