Iäkkäiden autoilijoiden tarpeet liikenneympäristön suunnittelussa

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Author
Date
2001
Department
Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Major/Subject
Tietekniikka
Mcode
Yhd-10
Degree programme
Language
fi
Pages
69 s. + liitt. 9
Series
Abstract
Iäkkäiden osuus Suomen väestöstä kasvaa merkittävästi seuraavien 20 vuoden aikana. Vuonna 2020 yli 20% väestöstä 65-vuotiaita tai vanhempia. Henkilöauto on tulevaisuudessa iäkkäille entistä tärkeämpi ja iäkkäiden kuljettajien ajosuoritteen odotetaan kasvavan. Iäkkäiden riski kuolla liikenteessä on ikäryhmän kokoon verrattuna suurempi kuin nuoremmilla. Iäkkäät kuolevat muita useammin varsinkin kevyen liikenteen käyttäjinä. Onnettomuusriskin on arvioitu olevan myös iäkkäillä henkilöauton kuljettajilla suurempi kuin muilla kuljettajilla keskimäärin. Korkea onnettomuusriski kasvu johtuu monista tekijöistä, joita ovat mm. erilaisten sairauksien yleistyminen, näön heikkeneminen, reaktioaikojen kasvu, päätöksenteon hidastuminen, motoriikan huononeminen ja lihasvoiman heikkeneminen sekä vammautumisriskin kasvu iän myötä. Toisaalta iäkkäiden onnettomuusriskiä pienentävät usein pitkä ajokokemus ja ylimääräisten motiivien väheneminen sekä koetun riskin kompensointi vähentämällä ajamista ongelmallisiksi koetuissa olosuhteissa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosien 1995-1999 onnettomuusaineistossa 1033:sta kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen osalliseksi joutuneesta henkilöauton kuljettajasta 18 % oli yli 65-vuotiaita. Aineiston perusteella iäkkäiden kuljettajien riski aiheuttaa kuolemaan johtava onnettomuus on kaikkien kuljettajien onnettomuusriskiin verrattuna noin 2,5-kertainen ajokorttien määrään ja noin nelinkertainen ajosuoritteeseen suhteutettuna. Kun onnettomuusriski lasketaan liikennevahinkoaineistosta, joka sisältää myös loukkaantumiseen tai aineellisiin vahinkoihin johtaneet onnettomuudet, ei iäkkäiden onnettomuusriski ajokorttien määrään suhteutettuna poikkea kaikkien kuljettajien keskimääräisestä onnettomuusriskistä. Suoritteeseen suhteutettuna iäkkäiden riski on noin 1,7-kertainen keskimääräiseen verrattuna. Iäkkäille tyypillisimpiä kuolemaan johtavia onnettomuuksia ovat liittymäonnettomuudet. Seuraavaksi yleisimpiä ovat suistumis- ja kolmanneksi kohtaamisonnettomuudet. Iäkkäillä liittymäonnettomuuksien syy on yli puolessa iäkkäiden kuljettajien liittymäonnettomuuksista havaintovirhe. Suistumisonnettomuudet ovat kaikkein yleisimpiä yli 75-vuotiailla. Suistumisonnettomuuden yleisin syy on sairaskohtaus, joka on syynä noin puoleen kaikista iäkkäiden suistumisonnettomuuksista. Iäkkäät kuljettajat kokevat liikenteessä ongelmaksi varsinkin muiden kuljettajien piittaamattoman ajokäyttäytymisen. He katsovat tehokkaimpien keinojen liikenneturvallisuuden parantamiseksi liittyvän valistukseen ja koulutukseen. Liikenneympäristöön kohdistuvista toimenpiteistä iäkkäät kokevat parhaimmiksi liittymien kanavoinnin, valo-ohjauksen lisäämisen ja parantamisen, kiertoliittymien rakentamisen, opasteiden ja liikennemerkkien parantamisen sekä ohituskaistojen rakentamisen. Liikenneympäristön suunnittelussa iäkkäiden kuljettajien tarpeet voidaan ottaa huomioon varsinkin liittymissä, joissa heidän kokemansa ongelmat korostuvat ja onnettomuusriski on suurin. Iäkkäiden ongelmiin liittymissä ja muuallakin voidaan vaikuttaa vähentämällä tarjolla olevan informaation määrää ja parantamalla huomion kiinnittymistä liikenteen kannalta olennaiseen informaatioon. Ajotehtävän kuljettajalle aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää myös pyrkimällä erottamaan päätöksenteko ja ajoneuvon hallinta toisistaan esimerkiksi pysähtymispakolla liittymässä. Liikenneympäristön yksinkertaistaminen ja konfliktien mahdollisuuksien vähentäminen helpottavat iäkkäiden liikkumista. Tehokkaasti voidaan iäkkäiden liikenneturvallisuuteen vaikuttaa takaamalla päätöksentekoon ja toimintaan riittävästi aikaa monimutkaisissakin liikennetilanteissa esimerkiksi ajonopeuksia alentamalla.
Description
Supervisor
Hartikainen, Olli-Pekka
Thesis advisor
Velhonoja, Pauli
Keywords
Other note
Citation
Permanent link to this item
https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447876
Collections
[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK