Välitiloissa – joutomaat ja muut epämääräiset liminaalitilat osana monimuotoista kaupunkiympäristöä

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
170
Series
Abstract
Välitilat ovat kaupunkien tilallisia ja ajallisia poikkeamia, jotka muodostuvat kaupunkirakenteen jatkuvan muutoksen myötä. Välitiloihin kuuluvat suunnittelun ja rakentamisen ohessa syntyvät hukkatilat, tarkoituksella tai sattumalta joutilaaksi jääneet joutomaat sekä väliaikaiset tapahtumatilat. Kaikkia näitä välitiloja yhdistää tilallinen epämääräisyys ja muutoksen aiheuttama liminaalisuus. Tässä diplomityössä tarkastellaan, millaista kaupunkitilaa Helsingin välitiloissa muodostuu. Helsinki on kasvava ja huomattavasti muuttuva kaupunki, joten erilaiset välitilat ovat väistämätön osa kaupunkiympäristöä. Tarkoitus on selvittää, kuinka välitilat näyttäytyvät osana Helsingin kaupunkirakennetta ja kaupunkisuunnittelua. Pohdinnassa on erityisesti, miten ja millaisia välitilallisia ominaisuuksia voisi soveltaa kaupunkitilojen suunnittelussa. Tarkastelua lähestytään kirjallisuuskatsauksen, tapaustutkimuskohteiden analysoinnin ja konseptisuunnittelun kautta. Kirjallisuuskatsaus koostuu useiden eri alojen asiantuntijoiden viime vuosina julkaistuista kirjoituksista välitiloista ja niihin liittyvistä kaupunkisuunnittelutavoista. Teoriapohjan perusteella muodostetaan välitilatyypit ja määritellään tapaustutkimuskohteiden analysoitavat ominaisuudet. Lisäksi perehdytään elokuvaukseen kaupunki- ja maisematilojen esittämisen, analysoinnin ja suunnittelun metodina, soveltaen elokuvausta myös käytännön työskentelymetodina. Audiovisuaalisena mediana elokuvaus mahdollistaa tilojen ominaispiirteiden ja tunnelman moniaistillisen tarkastelun ja välittämisen. Helsingin välitiloja kartoitetaan maastokäynneillä. Tapaustutkimuskohteiksi on valittu kolmea välitilatyyppiä edustavat välitilat: liikennesaarekkeen joutava hukkatila Ilmalassa, joutilaaksi jäänyt entinen teollisuusalue Hermanninrannassa, sekä Hämeentien katutyömaan muodostama väliaikainen välitila. Tilojen analysoinnissa ja esittelyssä hyödynnetään maastokäynneillä dokumentoitua liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Kuvattua materiaalia muokkaamalla korostetaan tilojen tärkeimpiä ominaispiirteitä, jotka toimivat myös suunnittelun lähtökohtina. Myös esimerkkikohteiden konseptisuunnittelua lähestytään elokuvakerronnan kautta. Tarkan suunnittelun sijaan, spontaaniuden ja vapaamuotoisen leikin mahdollistamiseen perustuvat suunnitteluehdotukset määrittelevät ainoastaan tilojen tavoitellun muutoksen suuntaviivoja. Kirjallisuuskatsauksen ja empiiristen havaintojen perusteella välitilat näyttäytyvät monipuolisina, mutta ristiriitaisina kaupunkitiloina. Välitilallisuus mahdollistaa yllätyksellisen, käyttömahdollisuuksiltaan joustavan, sekä ekologisesti ja esteettisesti monimuotoisen kaupunkitilan muodostumisen. Välitilojen kyseenalaisimpia ominaisuuksia ovat haitalliset jätteet, tilan epäjärjestyksen aiheuttama vaikeakulkuisuus ja ei-toivotut käyttötavat. Mielikuvitusta herättelevät ja kaupunkitilallisia normeja haastavat välitilat ovat kuitenkin oleellinen osa kokemuksellista ja monimuotoista kaupunkiympäristöä. Vaikka välitiloja syntyy myös suunnitellusti, potentiaalisimmat välitilat ovat pääosin suunnittelemattomia. Sattuman mahdollistava suunnittelemattomuus on keino jättää tilaa myös kaupunkitilallista monimuotoisuutta lisääville spontaaneille ominaisuuksille, joita suunnittelemalla on vaikea saavuttaa. Välitilojen käyttämistä ei kuitenkaan tarvitse vältellä, sillä ne muodostuvat ihmistoiminnan tuloksena, joten jatkuva muutos ja käyttäjien vaikutus tilaan ovat osa välitilallisuutta. Välitilojen potentiaalia huomioimalla ja soveltamalla välitilallisia ominaisuuksia suunnittelussa, voidaan vähällä vaivalla mahdollistaa kokemuksellista ja paikan luonnetta kunnioittavaa kaupunkitilaa.

Interstitial or in-between spaces are spatial and temporal deviations in cities, formed by continuous transformation of urban structure. Interstitial spaces include wasted spaces created as by-products of design and construction, wastelands that have become intentionally or accidentally idle, and temporary event spaces. All these spaces share attributes of spatial vagueness and liminality caused by transition. This thesis examines what kind of urban space is formed in interstitial spaces of Helsinki. Helsinki is a growing and significantly changing city, so various interstitial spaces are inevitably part of the urban environment. The purpose is to find out how the interstitial spaces appear as part of urban structure and urban design of Helsinki. Consideration is given especially to how and what kind of interstitial attributes could be applied to urban design practice. The examination is approached by a literature review, case study analysis, and conceptual design proposals. The literature review consists of recently published writings by professionals in various fields on interstitial spaces and related urban design practices. The theoretical basis forms the framework for different types of interstitial spaces and analyzed attributes of case study spaces. In addition, filming is considered as a method for depiction, analysis and design of urban spaces and landscapes, applying filming also as a practical working method. As an audiovisual media, film enables a multisensory way of examining and conveying characteristics and atmosphere of spaces. Interstitial spaces of Helsinki are explored through field trips. The case study areas are representing three different types of interstitial spaces: a wasted space in Ilmala formed by traffic routes, a wasteland in former industrial area in Hermanninranta, and a temporal space formed by street renovation of Hämeentie. Moving images and sound recorded during the field trips are utilized as part of the analysis and presentation of the spaces. Editing the recorded material emphasizes the main characteristics of the spaces, which also form the basis of the design. The conceptual design proposals of the case study areas are also approached through filmic narration. Instead of exact design, the design proposals based on enabling of spontaneity and in-form play, define only the guidelines for the desired state of change. Based on the literature review and observations, interstitial spaces appear as versatile, but contradictory urban spaces. In-betweenness enable the formation of unexpected, flexible, and ecologically and aesthetically diverse urban space. More dubious qualities of interstitial spaces are hazardous wastes, spatial disorder with difficult accessibility, and undesirable ways of use. Interstitial spaces that stimulate imagination and challenge the norms of urban space, are an essential part of experiential and diverse urban environment. Although some interstitial spaces are planned, the most potential interstitial spaces are mainly unplanned. Controlled unplanning is a way to leave space also for spontaneous qualities that increase urban spatial diversity, which are difficult to achieve by design only. As a result of human activity, the constant change and influence of users are part of the in-betweenness, so it is not necessary to avoid the use of interstitial spaces. By taking into account the potential of interstitial spaces and applying interstitially qualities in design, experiential urban spaces that respect the characteristics of the places can be enabled with little effort.
Description
Supervisor
Krokfors, Karin
Thesis advisor
Rinne, Miia
Keywords
välitila, liminaalitila, joutomaa, hukkatila, väliaikaisuus, audiovisuaalisuus, kaupunkisuunnittelu, Helsinki
Other note
Media files notes: Välitiloissa Description: Audiovisuaalinen katsaus Helsingin välitiloista. Siältää lyhyen yleisesittelyn, kolmen tapaustutkimuskohteen tarkastelun ja konseptisuunnitelmat. Kesto 11 min.
Citation