Rakennussuojelun ja kiertotalouden rajapinnalla: Rakennusosien kiertotalous ja suojeluarvot. Esimerkkinä Etelä-Kaarelan koulu

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
104
Series
Abstract
Ilmastonmuutos ja luonnon rajalliset resurssit asettavat paineita rakennusalan toimintatapojen muutokselle. Yhtenä ratkaisuna rakennusalan haasteisiin nähdään kiertotalous, joka perustuu jo olemassa olevien rakennusosien ja siten rakennusperinnön käyttöön rakentamisen raaka-aineena. Tutkimuksen tavoitteena on avata rakennusosien kiertotalouden mahdollisuuksia nykyistä laajemman rakennusperinnön säilyttämisen keinona. Aihetta lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: miten kiertotalous vaikuttaa rakennusten arvoihin ja niiden säilymiseen rakennushistorian näkökulmasta tarkasteltuna, sekä minkälaisia kulttuuriperintöarvoja voidaan säilyttää, välittää ja luoda rakennusosien kiertotalouden keinoin. Tutkimuskysymyksiin vastataan kiertotalouden ja rakennussuojelun perusteita tarkastelevalla kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsauksen havaintoja peilataan ja täydennetään tutkimalla rakennusosien uudelleenkäyttöä kohde-esimerkin viitekehyksessä. Kohde-esimerkkinä työssä toimii Puutalo Oy:n toteuttama puuelementtirakenteinen Etelä-Kaarelan koulu, joka valmistui Luoteis-Helsinkiin vuonna 1955. Koulun purkaminen aloitettiin loppuvuodesta 2020. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka rakennusosien kiertotalous ei voi korvata perinteistä rakennussuojelua, voi se kuitenkin toimia rakennussuojelua täydentävänä keinona. Rakennusosien kiertotaloudella voidaan säilyttää ja välittää rakennusosiin sitoutuneita itsenäisiä kulttuurihistoriallisia arvoja osaksi kiertotalousprosessissa syntyvää rakennusta. Rakennusosien kiertotaloudella voidaan myös luoda uusia kulttuuriperintöarvoja, jotka ilmenevät esimerkiksi rakennusperinnön kerroksellisuutena ja kiertotalouden konkretisoitumisena yhteiskunnallisia arvoja ilmentäväksi rakennusperinnöksi. Tutkimuksen perusteella suunnittelun keskeiseksi kysymykseksi muodostuu kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen ja uuden käyttörakennuksen tarpeiden yhteensovittaminen. Rakennusosien kiertotalouden voidaan nähdä sijoittuvan toimenpiteenä restauroinnin ja uudisrakentamisen välimaastoon, joka tuo arkkitehtuuriin uudenlaista kerroksellisuutta, ja rikastaa rakennettua ympäristöä. Toimenpiteen mahdollistaminen tulevaisuudessa vaatii rakennusosien suunnittelua purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi sekä rakennus- että purkusuunnitteluvaiheessa. Tutkimuksen pohjalta kiertotalous voidaan nähdä rakennussuojelun näkökulmasta potentiaalisena ja monivivahteisena tulevaisuuden rakentamisen tapana.

Building industry is facing major changes due its vast impact on the climate crisis and limited natural resources. Circular economy (CE) is seen as a potential solution to the challenges. CE is based on the idea of circular material flows. Hence it aims to use building components and further built heritage as a major future resource in the building industry. This thesis aims to examine CE as a potential tool for building conservation to preserve existing built heritage more increasingly. How does CE affect the values of built heritage and building conservation? What kind of heritage values can be preserved, transmitted, and created via reuse of building components? The methods to answer these questions are a literature review and reuse design as a tool to analyze the findings. The reuse design study is applied in the framework of a particular building, Etelä-Kaarela school (1955) located in northwestern Helsinki, constructed using wooden elements by Puutalo Oy. The disassembly of the school began in late 2020. The results show that even though the reuse of components does not equate traditional building conservation, it can be seen as a supporting tool to further its aims. By applying the reuse of building components in the built environment, the values connected to the components itself can be preserved and transmitted to the new construction. In addition, new heritage values can be created in the reuse process. These new values appear for example in the varied time layers in the built environment. Moreover, applying CE as a way of construction embodies societal values of our time. This thesis shows that there is a need for a sensitive combination of existing values and new context. CE as a reuse of building components can be seen as something in between restoration and new construction. At best it creates a more layered and richer built environment. This requires that building components are designed to be de- and reconstructed in a controlled manner. This thesis shows that in the perspective of architectural conservation CE will be a potential and diverse way of construction in the future.
Description
Supervisor
Savolainen, Panu
Thesis advisor
Lindqvist, Mikko
Savolainen, Panu
Keywords
rakennussuojelu, kiertotalous, rakennusperintö, rakennusosa, suojeluarvot, Etelä-Kaarela
Other note
Citation