Tackling the biggest killer by changing the treatment paradigm – simulating the cost-effectiveness of a virtual care operator in CVD secondary prevention of multimorbid patients in Finland

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2022-10-19
Department
Major/Subject
Strategy
Mcode
SCI3109
Degree programme
Master’s Programme in Industrial Engineering and Management
Language
en
Pages
87 + 5
Series
Abstract
Cardiovascular diseases (CVD) remain the biggest killer and one of the most substantial causes of morbidity. They cause a lot of direct and indirect costs for societies. As the health care costs in many countries are expanding at an unsustainable pace, efficient allocation of resources calls a greater emphasis. Multimorbid patients use most of the money allocated to health services. Also, a great proportion of these patients do not have a care plan, partly due to fragmentation of the health care system, and thus the treatment of these patients is often non-optimal. Poor adherence to treatment is an issue, but a complex and fragmented system makes it worse. CVD are present at a large share of multimorbid patients, and cholesterol targets of CVD are not often achieved. A virtual care operator (VCO) is suggested solution to mitigate the problem. It is a digital platform gathering all relevant information of patients’ health statuses, treatment targets and the next steps towards those targets, in a single platform. The aim is to counter the fragmentation of health care by properly managing care plans and patient pathways, resulting in improved health and economic outcomes. This thesis outlines a manifestation of a VCO in the context of CVD secondary prevention (SP), called the prevention clinic, and assesses its cost-effectiveness. The prevention clinic requires a change in the treatment paradigm of CVD SP in Finland: after acute treatment of a cardiovascular (CV-) event in specialized care, the responsibility of SP would shift to the prevention clinic instead of primary care. At the prevention clinic, the main cause of CVD, low-density lipoprotein cholesterol (LDL-C) is treated in a stepwise manner according to predefined schemes based on ESC/EAS guidelines until achievement of the treatment target. Information of all patients with index CV-events in Finland in 2017 were obtained, resulting in a cohort of 40 712 patients, and their health care costs were obtained from the national health register from 2015 to 2020 and recurrent CV-events recognized from 2017 to 2020. Type 2 diabetes (T2D) was present at 30 % of the patients. Using this material, probabilities and costs of the recurrent CV-events were determined. Quality-adjusted life-year (QALY) losses for the recurrent CV-events were modeled based on the material and literature. The main cost elements of the prevention clinic were identified and modeled. Finally, cost effectiveness of the prevention clinic was simulated with regards to its two main effects: CV-event risk reduction and adherence improvement. The prevention clinic was found to be cost-effective with feasible pairs of risk reduction and adherence improvement for the whole cohort. The cost-effectiveness was shown with even more feasible pairs in a separate examination of CVD patients with T2D, due to higher probabilities and higher costs of recurrent CV-events for the group. The findings suggest that the treatment paradigm in CVD SP should be changed towards the prevention clinic-based system. The results also emphasize the importance of more efficient use of available data and digital tools in the pursuit of better health and economic outcomes.

Sydän- ja verisuonitaudit (CV-taudit) pysyvät suurimpana tappajana ja yhtenä merkittävimmistä sairastuvuuden aiheuttajista. Ne aiheuttavat paljon suoria ja epäsuoria kustannuksia yhteiskunnille. Kun terveydenhuollon kustannukset monissa maissa kasvavat kestämättömällä tahdilla, resurssien tehokas kohdentaminen vaatii suurempaa painotusta. Monisairaat potilaat käyttävät suurimman osan terveydenhuoltoon allokoidusta rahasta. Tämän lisäksi suurella osalla näistä potilaista ei ole hoitosuunnitelmaa johtuen osin terveydenhuoltojärjestelmän fragmentaatiosta, ja täten näiden potilaiden hoito on usein epäoptimaalista. Huono hoitoon sitoutuneisuus on ongelma, mutta kompleksinen ja fragmentoitunut järjestelmä pahentaa sitä. CV-tauteja on suurella osalla monisairasta potilaista, ja CV-tautien kolesterolitavoitteisiin ei usein päästä. Virtuaalinen hoidonohjaamo (VCO) on ehdotettu ratkaisu ongelman lievittämiseksi. Se on digitaalinen alusta, joka koostaa kaiken relevantin informaation potilaiden terveydentiloista, hoidon tavoitteista ja seuraavista askeleista näitä tavoitteita kohti, yksittäiselle alustalle. Tavoitteena on ehkäistä terveydenhuollon fragmentaatiota hallitsemalla hoitosuunnitelmia ja potilaiden polkuja asianmukaisesti, johtaen parempiin terveydellisiin ja taloudellisiin lopputulemiin. Tämä työ hahmottelee preventioklinikan, joka on VCO:n ilmentymä CV-tautien sekundaariprevention (SP) kontekstissa, ja arvioi sen kustannusvaikuttavuutta. Preventioklinikka edellyttää CV-tautien SP:n hoidon paradigman muutosta Suomessa: Erikoissairaanhoidossa toteutetun sydän- tai verisuonitapahtuman (CV-tapahtuman) akuuttihoidon jälkeen vastuu SP:sta siirtyisi preventioklinikalle perusterveydenhuollon sijaan. Preventioklinikalla CV-tautien pääaiheuttajaa, LDL-C kolesterolia hoidetaan askelittaisella tavalla ennalta määrätyn rakenteen mukaan, mukaillen eurooppalaisia (ESC:n ja EAS:n) suosituksia, kunnes hoitotavoite saavutetaan. Tiedot kaikista ensimmäisen CV-tapahtuman Suomessa vuonna 2017 saaneista potilaista haettiin (40 712 potilaan kohortti), ja heidän terveydenhuollon kustannuksensa haettiin kansallisesta rekisteriaineistosta vuosilta 2015-2020, ja uusintakohtaukset tunnistettiin vuosilta 2017-2020. Tyypin 2 diabetesta (T2D) sairasti 30 % potilaista. Tätä aineistoa käyttämällä määritettiin todennäköisyydet ja kustannukset uusintakohtauksille. Uusintakohtauksista johtuvien laatupainotettujen elinvuosien (QALY) menetykset mallinnettiin aineistoon ja kirjallisuuteen perustuen. Pääkustannuselementit tunnistettiin ja mallinnettiin. Lopulta preventioklinikan kustannusvaikuttavuutta simuloitiin sen kahden päävaikutuksen suhteen: CV-tapahtuman riskinaleneman ja hoitoon sitoutuvuuden parannuksen suhteen. Preventioklinikan osoitettiin olevan kustannusvaikuttava saavutettavissa olevilla kombinaatioilla riskinalenemaa ja hoitoon sitoutuvuuden parannusta koko kohortille. Kustannusvaikuttavuus osoitettiin vielä helpommin saavutettavissa olevilla kombinaatioilla, kun tarkastelu rajattiin CV-tautipotilaisiin, joilla oli myös T2D, sillä uusintakohtausten riski ja kustannukset olivat korkeampia kyseisessä ryhmässä. Löydösten mukaan hoidon paradigmaa tulisi muuttaa CV-tautien SP:ssa kohti preventioklinikkapohjaista järjestelmää. Tulokset myös korostavat tehokkaampaa datan ja digitaalisten työkalujen käyttöä parempien terveydellisten ja taloudellisten lopputulemien saavuttamiseksi.
Description
Supervisor
Lillrank, Paul
Thesis advisor
Seppälä, Timo
Keywords
cost-effectiveness, simulation, virtual care operator, CVD secondary prevention, multimorbid patients, value-based healthcare
Other note
Citation