Radan välityskyvyn mittaamisen ja tunnuslukujen kehittäminen

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Pitkänen, Jukka-Pekka

Date

2005

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

fi

Pages

159

Series

Abstract

Tässä työssä on tutkittu ja esitelty erilaisia menetelmiä ratakapasiteetin ja sen käyttöasteen mittaamiseksi. Työn tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman helppokäyttöinen ja luotettava menetelmä ratakapasiteetin arviointiin. Lisäksi työn tavoitteena on ollut selvittää vuoden 2005 alussa käyttöönotetun uuden junien kulun seurantajärjestelmästä (JUSE) saatavien myöhästymistilastojen käyttömahdollisuus kapasiteettitarkasteluissa. Luotettavan menetelmän löytämistä vaikeuttaa se, että ratakapasiteetti on suhteellinen käsite ja kapasiteetin suuruus on riippuvainen muun maassa infrastruktuurin ja kaluston ominaisuuksista. Ratakapasiteettiin suuruuteen vaikuttavat radalla liikennöitävien junien ajonopeus ja muut ominaisuudet, ratageometria sekä käytettävien turvalaite- ja junan kulun valvontajärjestelmän (JKV) ominaisuudet. Ratakapasiteetti on myös riippuvainen käytettävästä aikataulurakenteesta. Samankaltaisten ja samaan suuntaan ajavien junien ryhmittely lisää vapaana olevan kapasiteetin määrää. Kapasiteetin kannalta optimaalisen aikataulurakenteen laatiminen on kuitenkin usein mahdotonta eri toimijoiden ristiriitaisten tarpeiden takia. Työssä esitellyistä laskentamenetelmistä on valittu neljä tapaustutkimuksiin, joissa valittuja menetelmiä on sovellettu yksiraiteisten rataosien Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra kapasiteetin laskemiseen. Tarkasteltavia kohteita yhdistävät molempien rataosien suuret junamäärät ja liikennemäärän kasvusta aiheutuva lisärakentamisen paine. Tapaustutkimuksissa eri kapasiteetin laskentamenetelmillä saadut tulokset rataosien kapasiteeteista vaihtelivat paljon. Menetelmien luotettavuutta ja tulosten tarkkuustasoa voidaan jatkossa parantaa lisäämällä malliin Suomen olosuhteisiin kalibroituja korjauskertoimia ja lisätermejä. Kapasiteetin laskentamenetelmien lisäksi tapaustutkimuskohteille laskettiin huipputunnin kapasiteetin käyttöasteet kansainvälisen rautatieliiton vuonna 2004 käyttöönotetulla UIC 406 -menetelmällä. UIC 406 -menetelmä on otettu laajalti käyttöön Euroopassa ja menetelmän käyttökokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Tässä työssä UIC 406 - menetelmää on sovellettu tapaustutkimuskohteisiin vuorokauden kahden vilkkaimman tunnin osalta. Tutkimus ositti, että menetelmän avulla rataosan kapasiteetin käyttöasteen laskeminen on yksinkertaista, ja menetelmällä saadut tulokset ovat aikaisempien tutkimustulosten perusteella suhteellisen luotettavia. Menetelmän ongelma on kuitenkin sen vaatimien lähtötietojen määrä ja niiltä vaadittava tarkkuustaso. Parhaiten UIC 406 - menetelmä soveltuu kahden tai useamman, esimerkiksi nykyisen ja suunnitteella olevan, aikatauluvaihtoehdon vertailuun. Tämän työn yhteydessä tehdyt analyysit JUSEsta saataville myöhästymistilastoille osoittivat, että kirjattujen myöhästymistapausten avulla on mahdollista analysoida rataosan kapasiteettia myös Suomessa. Tässä työssä saadut tulokset olivat vähäisestä havaintomäärästä huolimatta lupaavia ja osoittivat, että myöhästymistilastoja kannattaa käyttää hyväksi kapasiteettitarkasteluissa myös jatkossa.

Description

Supervisor

Ernvall, Timo

Thesis advisor

Ronni, Jukka

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120452033

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK