Lönnrotin lapsuudenmaisemissa. Selvitys Paikkarin torpan ympäristön vaiheista ja hoito- ja kehittämissuunnitelma alueelle

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
132 + 0
Series
Abstract
Diplomityön kohteena on Paikkarin torppa, museona toimiva Elias Lönnrotin lapsuudenkoti, joka sijaitsee Sammatissa (nyk. osa Lohjaa). Torppa ympäristöineen on valtion omistuksessa, ja kiinteistöä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Lohjan museo pitää museota auki kesäaikaan. Diplomityö sisältää selvityksen torpan ympäristön vaiheista sekä alueen hoito- ja kunnostussuunnitelman. Paikkarin torpan ympäristöä ei ole aikaisemmin tutkittu systemaattisesti ja laajasti, ja aikaisempi hoitosuunnitelma kaipaa päivittämistä. Alue on hoidon puutteessa päässyt ränsistymään, minkä vuoksi sekä hoitosuunnitelmalle että sitä perustelevalle historiaselvitykselle on suuri tarve. Työ jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on tutkimus Paikkarin torpan ympäristön kehityksestä. Ajallisesti se rajautuu vuodesta 1800, jolloin torppa rakennettiin, vuoteen 2014, jolloin torppa siirtyi Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Tutkimuksessa tarkastellaan ensin torpan suhdetta suurmaisemaan eriaikaisten karttojen avulla ja sen jälkeen torpan maita ja pihapiiriä omistajanvaihdosten mukaan jaksotettuna. Työssä käytetty aineisto on poikkeuksellisen laaja ottaen huomioon, että kyseessä on torppa. Aineistona on käytetty mm. Kansallisarkistossa säilytettäviä Paikkarin sotilasvirkatalon asiakirjoja ja vanhoja karttoja sekä Museoviraston kuva-arkiston laajaa valokuva-aineistoa. Muinaistieteellisen toimikunnan ja museoviraston vuosikirjat ovat myös olleet tärkeitä lähteitä. Aineistosta muodostuva kuva on kuitenkin varsin sirpaleinen etenkin 1800-luvun alkupuoliskon osalta. Suurmaiseman osalta on tutkittu alueen jakautumista avoimiin ja suljettuihin kuvioihin ja lisäksi torpalta avautuvia näkymiä eri aikoina. Tarkasteluista käy hyvin ilmi ympäristön tilallinen kehitys eri mittakaavoissa. Tutkimusta varten kehitettyä näkymäalueanalyysia voisi jatkossa hyödyntää myös käänteisesti esimerkiksi tutkittaessa maamerkkien, kuten kirkkojen, roolia maisemassa. Paikkarin torpan maiden ja pihapiirin eri ajanjaksoista tehtyjä asemapiirroksia ja karttoja voidaan pitää selvitysosan päätuloksena. Niiden perusteella muodostuu hyvä kuva alueen kehityksestä, ja ne auttavat hahmottamaan ympäristön nykytilasta erilaisia ajallisia kerroksia. Koska 1800-luvun alkupuolelta on säilynyt hyvin vähän tietoa torpan ympäristöstä, on työssä selvitetty emätalon eli Paikkarin sotilasvirkatalon tietoja ja niiden perusteella on muodostettu viitekehystä, jonka puitteissa torpan ympäristön kehitystä on tarkasteltu. Työn toinen osa muodostuu kunnostus- ja hoitosuunnitelmasta alueelle. Suunnitelman ja hoidon lähtökohtana on torpan ympäristön palauttaminen lähemmäs Elias Lönnrotin lapsuuden aikaista tilaa. Tavoitteena on myös historiallisten kerrosten ja erilaisten maankäyttömuotojen säilyminen alueella, mikä tukee alueen luontoarvojen kehittämistä ja ylläpitämistä. Alueen yleisilmeen kannalta ensiarvoisen tärkeää on avointen ja suljettujen tilojen rajausten ylläpitäminen ja tarvittaessa palauttaminen. Suunnitelma pyrkii mahdollistamaan pitkäjänteisen hoidon, jossa tulevat hoitotoimet ovat ennakoitavissa ja hoitokustannukset jakautuvat tasaisesti eri vuosille. Suunnitelmaa on alettu toteuttaa sekä kunnostuksen että hoidon osalta, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Hoidon järjestämisen kannalta suunnitelman joustavuus on ollut merkittävä vahvuus.

This master’s thesis is about Paikkari croft, the childhood home of Elias Lönnrot, located in Sammatti (now part of Lohja) and open to the public as a museum. The property is owned by the state of Finland and managed by Senate Properties. The museum is run by Lohja Museum. The master’s thesis contains both a study of the historical evolution of the surroundings of the croft and a plan for its renovation and landscape management. The history of the landscape surrounding the croft has not been studied systematically and in greater extent before, and the previous management plan needed updating. Care for the area has been neglected for the last few years and it is therefore in need of both planning and a history study to base this planning on. The thesis is divided in two parts. The first part is a study of the evolution of the croft’s surroundings. The timespan of the study extends from the year 1800, when the croft was built, to 2014, when the management of the property was transferred to Senate Properties. The surrounding landscape in relation to the croft is studied with the help of old maps and the crofts yard, and the scarce farmlands and pastures are studied in time periods defined by ownership of the croft. Considering that the subject of this study is a croft, the amount of archival material is exceptionally large. Large amounts of important material have been found for example from The Finnish National Archives and The Picture Collection of The Finnish Heritage Agency. The yearbooks of The Finnish Heritage Agency and its predecessor have also been important sources of information. Despite the amount of source material, the picture that forms of the situation during the first half of the 19th century is fragmented. The relation between the croft and the surrounding landscape has been analysed by examining the relations of open and closed areas in the landscape and by studying the views opening from the croft to the surrounding landscape. The study gives a good picture of the spatial development of the surroundings in different scales. In the future, the method of analysing the views, developed for this study, could be applied in reverse to the study of for example the role of landmarks, such as churches, in a landscape. The site plans and maps picturing the different historical phases of the yard and farmlands of Paikkari croft can be seen as the major findings of the study. They form a good picture of the evolution of the area and help identifying the historical layers currently remaining. Because of the limited amount of information found of the earlier stages of the croft’s surroundings, the history of the house renting the land to the crofters has also been studied to form a frame of reference to compare the evolution of the croft’s surroundings to. The second part of the thesis consists of a renovation and management plan for the Paikkari croft area. The main goal of the plan is to restore the area in close vicinity of the croft closer to the state it was in during Lönnrot’s childhood. It has also been considered important that different historical layers and different types of land use will be visible in the surroundings, as it also helps to preserve and broaden the biodiversity of the area. The preservation and in some cases the restoration of the borders of open and closed space is of utmost importance for the overall feel of the place. The plan strives to enable such long-span care of the area in which the upcoming care tasks are easily foreseeable and the expenses are evenly divided from year to year. The implementation of the plan has begun, and experiences have thus far been good. The flexibility of the plan has been a considerable strength in implementing it.
Description
Supervisor
Hautamäki, Ranja
Thesis advisor
Ruoff, Eeva
Muurinen, Krista
Keywords
maisema-arkkitehtuuri, maisemahistoriaselvitys, puutarhahistoriaselvitys, Paikkarin torppa, maisemanhoitosuunnitelma, Lönnrot, Sammatti
Other note
Citation