The other city & possibilities for urban life in Helsinki and Katajanokka

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2010
Major/Subject
Arkkitehtuurin historia
Mcode
A-27
Degree programme
Language
fi
Pages
195
Series
Abstract
This master's thesis studies cities both as living cultural environments and urban planning objects. It aims to actualize the history of modern urban life in western countries and Finland and to evaluate the role of modern urban planning in these processes. The thesis depicts living urban environment and the possibilities for enlivening urban areas. The title, "The Other City", refers to the perception of a city in the modern world as opposed to the real, physical place. This otherness: the dreams, inspirations, subcultures and phenomena are displayed in art, photography, literature and design as well as in city planning. The Other City forms basis for the research material, through which the background of urban life and liveliness are studied. The urban environment is examined on three levels. The first general part of the thesis presents vivid cultural eras in European cities and the development of urban design ideals in historical context. In this aspect, cities can be perceived as producers of various cultures and the engines of creative activity. The urban lifestyle and the often sought-after liveliness of an urban environment can be linked to these attributes. A versatile display of history in a city can in its turn fortify the continuum of urban life. By looking at the accumulated history of the urban experience can the processes behind liveliness also be better understood. The second part of the thesis deals with Helsinki, the only metropolis-like environment in Finland and as such, the single most important subject for studying urban life. Helsinki has had a short urban life span since its artificial creation. Even urbanization is still a fairly recent phenomenon in Finland. In the thesis, the city planning and urban life of Helsinki are studied through art, various cultural products and architectural plans. After-war planning in Finland has relied heavily on the modernist dogma. Urban life in Helsinki can be said to have changed forcefully through times according to the prevailing design ideals and artistic goals. !n the future Helsinki faces the challenges of both connecting new areas to its smallish core as well as guaranteeing the vitality of the current cityscape. The last and the most detailed part of the thesis focus on the city district of Katajanokka in Helsinki. As a part of Helsinki, it's also linked to the wider context of modern western city development. As nowadays quiet, but adjacent to the city centre, Katajanokka is subject to multiple historical layers and planning. The latest chapter, a design attempt towards a more traditional and city-like form, is also significant in the history of urban planning in Helsinki. Katajanokka can also be viewed as a case study for the relationship of history and planning aspirations. In its current state, Katajanokka still poses challenges to urban renewal. Based on the principles of urban life studied in the thesis and various examples from similar environments, new places for urban life are presented. The purpose of these examples is to find new possibilities for urban life.

Diplomityö tarkastelee kaupunkeja sekä elävinä kulttuuriympäristöinä että suunnittelukohteina. Sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi modernin länsimaisen ja suomalaisen kaupunkielämän historiaa sekä arvioida modernin ajan kaupunkisuunnittelun osallisuutta näissä prosesseissa. Työssä kuvataan elävää kaupunkiympäristöä ja elävöittämisen mahdollisuuksia. Otsikko "Toinen kaupunki" viittaa mielikuvien ja havaintojen kaupunkiin, vastakohtana todelliselle fyysiselle paikalle. Tämä toiseus: unelmat, innoitukset, alakulttuurit ja ilmiöt näkyvät taiteessa, valokuvauksessa, kirjallisuudessa ja toisaalta myös kaupunkisuunnittelussa. Toinen kaupunki muodostaa työn tutkimusaineiston, jonka kautta kaupunkielämän taustarakenteita ja ympäristön elävyyttä käsitellään. Kaupunkiympäristöä tutkitaan työssä kolmella tasolla. Ensimmäisessä, yleisessä osassa on käyty läpi historiallisen tarkastelun kautta eurooppalaisten kaupunkien elinvoimaisia kulttuurikausia, sekä kaupunkisuunnittelullisten ideoiden kehitystä. Tässä katsannossa kaupunkien voidaan nähdä olevan kulttuurien tuottajia ja luovan toiminnan mahdollistajia. Kaupunkilainen elämäntapa ja kaupunkiympäristön usein tavoiteltu elävyys voidaan myös usein liittää näihin ominaisuuksiin. Historian monipuolinen näkyvyys puolestaan vahvistaa kaupunkielämän jatkumoa. Kaupunkikokemusten kumuloituneen historian kautta voidaan myös elävyyden prosesseja ymmärtää paremmin. Toinen osa koskee Helsinkiä, joka on Suomen ainoa suurkaupunkimainen ympäristö ja siten merkittävin kaupunkielämän tarkastelukohde. Helsingillä on ollut lyhyt historia sen keinotekoisesta alusta lähtien. Myös kaupungistuminen sinänsä on Suomessa tuore ilmiö. Helsingin suunnittelua ja kaupunkielämää tutkitaan työssä taiteen, erilaisten kulttuuristen tuotteiden ja arkkitehtonisten suunnitelmien kautta. Sotien jälkeinen suomalainen arkkitehtuuri on noudattanut vahvasti modernismin henkeä. Helsingin kaupunkielämän voidaan sanoa kokeneen voimakkaita muutoksia kulloinkin vallinneiden suunnitteluideaalien ja taiteellisten pyrkimysten myötä. Tulevaisuudessa Helsingin haasteisiin kuuluu niin uusien alueiden liittäminen olevaan pienehköön kantakaupunkiin kuin nykyisen ympäristön elinvoimaisuuden takaaminen. Katajanokan kaupunginosa on työn kolmas ja pienin tarkastelukohde. Se kuuluu Helsinkiin, joka puolestaan on osa yleisestä länsimaisen kaupungin ja modernisaation viitekehystä. Nykyään hiljaisella, mutta keskustan tuntumassa sijaitsevalla Katajanokalla on useita historiallisia suunnittelukerrostumia. Näistä viimeisin on merkittävä myös Helsingin kaupunkisuunnittelun historiassa, pyrkimyksenä takaisin kantakaupunkimaiseen ympäristöön. Katajanokka voidaan nähdä myös esimerkkinä kaupunkiyhteisöjen historian ja suunnittelupyrkimysten yhteensovittamisesta. Nykytilassaan Katajanokalla on vielä sijaa uudistuksille. Työssä esitetään Katajanokalle uusia paikkoja kaupunkielämälle elävyyteen vaikuttavien monipuolisten periaatteiden sekä vastaavista ympäristöistä poimittujen esimerkkien pohjalta. Ehdotusten tarkoituksena on löytää uusia kaupunkielämän mahdollisuuksia.
Description
Supervisor
Niskanen, Aino
Keywords
city, kaupunki, urban design, kaupunkisuunnittelu, urban culture, kaupunkikulttuuri, modernism, modernismi, urban life, kaupunkielämä, Helsinki, Helsinki, Katajanokka, Katajanokka
Other note
Citation