Central Library Building to the Töölönlahti Bay Area

Abstract

Diplomityöni on rakennussuunnitteluun liittyvä vapaamuotoinen tutkielma keskustakirjastosta rakennuksena ja sen sijoittumisesta Helsingin keskustaan. Aiheen valintaan vaikutti paljolti sen yleishyödyllisyys ja ajankohtaisuus. Työhön liittyy myös Töölönlahden alueen asemakaavallinen tarkastelu.

Töölönlahden alueesta on tehty useita suunnitelmia viimeisen sadan vuoden aikana. Alueen suunnitteluhistoriaan liittyvät sellaisten tunnettujen suomalaisten arkkitehtien nimet kuin Eliel Saarinen, Bertel Jung, Oiva Kallio, Yrjö Lindegren, Alvar Aalto, Arto Sipinen ja Jan Söderlund. Alue on kuitenkin pysynyt lähes rakentamattomana aina näihin päiviin saakka.

Töölönlahden alueella on voimassa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima ja kaupunginvaltuuston 27.2.2002 hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa keskustakirjastolle ei ole osoitettu paikkaa, ja tonttien rakennusoikeus on jaettu kaupungin ja valtion kesken.

Suunnitelmani pohjautuu edellä mainittuun asemakaavaluonnokseen, johon olen kuitenkin pyrkinyt suhtautumaan kriittisesti. Esittämässäni vaihtoehdossa alueen käyttöä asumiseen on lisätty ja ratapihaa reunustavia rakennusmassoja on tietyiltä osin madallettu kaupungin sisäisten näkymien säilyttämiseksi. Edelleen Alvar Aallon kadun linjausta on siirretty, jotta ratapihaa reunustavien rakennusten ja Töölönlahden puiston välinen yhteys olisi luontevampi. Kirjastolle luonteva paikka on Sanomatalon pohjoispuolinen kortteli, josta on hyvät yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin sekä alueen pysäköintilaitoksiin. Kirjaston sijoittamisella hiukan muita rakennuksia poikkeavaan koordinaatistoon on haluttu korostaa rakennuksen julkista leimaa ja samalla liittää se paremmin alueen muiden kulttuurirakennusten piiriin.

Keskustakirjaston sijoittuminen Töölönlahdelle mahdollistaa kirjastopalvelujen hyvän saavutettavuuden. Samalla kirjasto tarjoaa vaihtoehdon nykyisten Helsingin keskustan julkisten tilojen kaupallisuudelle. Toisaalta kehittyvä kirjastotoiminta tarvitsee ympärilleen yhteistyökumppaneita ja sitä kautta edellytyksiä eri resurssien yhdistämiseen, minkä keskeinen sijainti mahdollistaa.

Tietoa varastoidaan yhä pienempiin yksiköihin. Tämä heijastuu myös kirjastojen tilankäyttöön. Ihmisten toiminnalle vapaan aktiivisen tilan osuus kasvaa samalla kun tiedon varastointiin käytettävän passiivisen tilan osuus pienenee. Kirjastoissa ei enää vain kuluteta tietoa, vaan myös tuotetaan sitä. Suunnitelmassani keskustakirjastoksi on huomioitu nämä muutokset tilojen joustavuutta ja avotilan määrää lisäämällä. Rakenteellisesti tämä on tarkoittanut tilaa jakavien kantavien rakenteiden minimoimista käyttämällä hyväksi pakollisten poistumistieportaikkojen ja tekniikkakuilujen rakenteita osana rakennuksen kantavaa runkoa.

Kirjaston pääsisäänkäyntiä on painotettu muodostamalla uloke sisäänkäyntiaukion ylle. Aukion alittaa Keskustatunnelin linjaus, josta on kaavailtu yhteyksiä alueen pysäköintilaitoksiin. Rakennuksen julkisivut ja uloin vaippa muodostuvat kuvioiduista lasielementeistä, joiden takana on vapaasti pystysuunnassa aukotettu kantava ulkoseinärakenne.

Laajuustiedot: bruttoala 15 620 m2 tilavuus 59 400 m3