Co-designing cities: Designers as enablers of community-driven change by participatory means in the urban context

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2019 Vanni
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Product and Spatial Design
Language
en
Pages
181
Series
Abstract
In the 21st century, design has expanded in scope and become applied as an approach to developing more human-centered and sustainable solutions, environments and strategies in the urban context, with multidisciplinary collaboration recognized as a precondition for addressing complex societal issues. Simultaneously, the progress of technology and emergence of social media have enabled citizens to become central actors, who collectively and proactively contribute to the development of cities through self-organized action. In the thesis, this transition is examined from the point of view of a designer, with the aim to explore and discover the potential roles that a designer might adopt to catalyze sustainable change in the urban context by means of co-design. With sustainability as the newly adopted, ultimate goal in all design activity, it is proposed that harnessing citizens as a resource in co-developing solutions and environments in cities by means of participation can induce broad positive impact that extends beyond improving the quality of design outcomes. The thesis topic is approached through two distinct sections: a theoretical study and a case study. A literature review and expert interviews are conducted to first establish a comprehensive understanding on three subject matters: design in contemporary society and cities; participation in design; and citizen participation in the urban context. In the case study, observations obtained through a fieldwork period in 2017-2018 on Konepaja are elaborated and analyzed. Located in a rapidly transforming industrial milieu in Vallila, Helsinki, Konepaja is a former train carriage workshop that operated for a century before the operations were shut down in 2003. In the recent years, the neglected site has become known for distinctive urban culture stemming from the grass root level. The community members of Konepaja are identified as key actors in developing the area through a bottom-up directed process, that can amplify the existing assets and potential of the site. The focus is on exploring how the shared future vision of Konepaja could potentially be achieved by means of co-design, and what roles a designer can adopt in the process. The aim is to propose how conditions might be established for the community to mobilize and sustain a bottom-up directed development process autonomously, and thus contribute to developing Konepaja into a socially sustainable and vibrant urban area. Through the study, it is discovered that high quality participation can induce various positive implications, with the most notable benefits being social. Enabling participation throughout the development process can lead to a transformation within individuals and communities themselves, including empowerment, increase in social capital, a stronger sense of community, and commitment to change. By approaching a development process with a participatory mindset, the process can become a platform for the community to assemble, collaborate, and mobilize to take concrete, collective action. Thus, by facilitating and enabling a participatory process, a designer can enable harnessing the community as an invaluable resource and a transformative force, potentially catalyzing broader positive change within the community, urban area and even in the city scale.

2000-luvun yhteiskunnallisessa muutoksessa muotoilun kenttä on muuttunut ja laajentunut voimakkaasti. Yksi uusista sovelluskohteista on kaupungit, joissa muotoilun lähestymistapaa on alettu soveltamaan kestävien ja ihmislähtöisten ratkaisujen, ympäristöjen ja kauaskantoisten strategioiden suunnittelemiseksi, ja joissa monialainen yhteistyö on tunnistettu edellytykseksi monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samalla teknologian kehitys ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet kaupunkilaisten ja yhteisöjen aktivoitumisen keskeisinä toimijoina kaupunkien kehityksessä itseorganisoitumisen keinoin. Opinnäytetyön tavoitteina on tarkastella tätä muutosta muotoilijan näkökulmasta sekä tutkia niitä mahdollisia rooleja, joita muotoilija voi omaksua kaupunkiympäristöjen kehittämisessä yhteissuunnittelun menetelmiä hyödyntäen. Keskeisin muotoilun tehtävä nyky-yhteiskunnassa on edistää kestävää kehitystä ja suunnitella siten myös sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja, minkä mahdollistamisessa yhteissuunnittelu sekä kaupunkilaisten osallistaminen ja valjastaminen muutosvoimana ovat avainasemassa. Muotoilijan rooli nähdään kaupunkilaisten osallistamisen ja kaupunkien kestävän yhteissuunnittelun mahdollistajana, sekä mahdollisena katalyyttina laajemmille vaikutuksille, joita osallistamisen keinoin voidaan saavuttaa. Opinnäytetyössä aihetta käsitellään teoreettisen tutkimuksen sekä tapausesimerkin kautta. Kirjallisuuskatsauksen ja ammattilaishaastattelujen keinoin luodaan ensin kokonaisvaltainen ymmärrys kolmesta eri aihealueesta: muotoilu nyky-yhteiskunnassa ja kaupunkikontekstissa, osallistaminen muotoilussa, sekä kaupunkilaisten osallistaminen kaupungeissa. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan Konepajaa, Helsingin Vallilassa sijaitsevaa entistä Valtionrautateiden vaunukonepajaa, vuosien 2017-2018 aikana toteutetun kenttätutkimuksen avulla kerättyjä havaintoja analysoimalla. Alkuperäisen toiminnan päätyttyä vuonna 2003 pitkään tyhjillään olleisiin rakennuksiin on viime vuosina kehkeytynyt ruohonjuuritason toimintaa, jonka avulla alueelle on virinnyt uusia kaupunkikulttuuria ja omaleimaista paikkaidentiteettiä kehittäviä toimintoja ja väliaikaiskäyttöjä. Kenttätutkimuksessa Konepajan yhteisön jäsenet tunnistetaan merkittävinä toimijoina alueen tulevaisuuden käyttöjen ja kehitysprosessin suunnan määrittämisessä sekä sosiaalisesti kestävän, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kehitysprosessin vetureina. Analyysiosiossa tarkastellaan, miten Konepajan tulevaisuuden kehitystä voisi lähestyä yhteissuunnittelun menetelmin ja miten muotoilija voisi osaamisellaan myötävaikuttaa alueen kestävään ja olemassa olevia vahvuuksia voimistavaan tulevaisuuskehitykseen. Pääpaino tarkastelussa on alueen toimijoiden roolissa muutosprosessin alullepanijoina ja ylläpitäjinä, joiden avulla Konepajasta voidaan kehittää yhteisiä tulevaisuusvisioita vastaava, elinvoimainen kaupunkikulttuurin keskus. Opinnäytetyön tutkimuksen kautta osoitetaan, että korkeatasoisella osallistamisella ja yhteissuunnittelulla voidaan synnyttää laajojakin kokonaisvaikutuksia sekä ympäristössä että yhteisöjen sisäisesti, joista huomattavimmat ovat sosiaalisia. Mahdollistamalla kaupunkilaisten korkeatasoisen ja jatkuvan osallistamisen koko kehitysprosessin ajan yhteisön jäsenet voidaan sitouttaa muutosprosesseihin voimaannuttamalla, yhteisöllisyyttä voidaan parantaa sekä yhteisön toimijoiden välisiä suhteita vahvistaa. Lähestymällä kehitysprosessia osallistavasta näkökulmasta yhteissuunnitteluprosessi voi toimia alustana yhteisön järjestäytymiselle, yhteistyölle ja konkreettisen toiminnan mobilisoinnille. Muotoilijan rooli yhteissuunnittelun fasilitoijana ja mahdollistajana voi johtaa yhteisön valjastamiseen resurssina ja muutosvoimana kaupungeissa. Tämä voi puolestaan mahdollistaa kestävän muutoksen ja kehityksen niin yhteisön sisäisesti, kaupunkiympäristössä kuin mahdollisesti myös koko kaupungin mittakaavassa.
Description
Supervisor
Kareoja, Pentti
Thesis advisor
Riquelme, Pablo
Keywords
co-design, urban design, citizen participation, participatory design, community, role of designer, Konepaja
Other note
Citation