Caring Connections - Compassionate mutuality in the organizational life of a nursing home

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2012-11-30
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2012
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
334
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 144/2012
Abstract
Connections with others make up the fabric of daily life within organizations. Caregiving – understood broadly – takes place on a daily basis. Engagement in such caring situations has been found to be highly beneficial for both the caregiver and the cared-for. A nursing home is an especially good place to study caregiving. Accordingly, the data for this dissertation consists of semi-structured interviews with 26 nurses, five residents, and nine head nurses (altogether 27 hours, transcribed over 400 pages), as well as 13 days of participant observation. In addition, I presented my results to the research subjects in order to receive their feedback as a form of validation. The data was analyzed using a grounded theorizing approach. My first empirical finding is that in caring situations, both participants can choose to either be emotionally engaged or disengaged. This gives rise to four different types of caring situations: 1) Instrumental caretaking, in which some need is taken care of without either person being engaged in the situation, 2) unmet call for caring, in which the cared-for reaches out to form a connection with the caregiver who remains emotionally detached from the situation, 3) one-sided caregiving, in which the caregiver engages with the cared-for in a warm and tender way but the recipient of care remains disengaged, and 4) caring connection, in which both participants engage emotionally with each other, thus allowing for the formation of a reciprocal, high-quality connection between them. Focusing on caring connections in particular, I argue that they are composed of six elements that both participants need to display: mutual validation of the distinct worth of the other, being present in the now-moment, opening up towards the other, establishing a shared space, heightened flow of affectivity, and acts of caregiving and displays of gratitude. The connection between the participants is deep and operates to a significant degree through channels related to non-verbal attunement and sensitivities. This work also makes a few more theoretical contributions. In discussing the ways to improve the possibilities for caring connections, it employs insights from systems intelligence to come up with nine ways through which the nurse can increase the occurence of caring connections. Methodologically, the dissertation makes a contribution by taking a research approach strongly inspired by pragmatist philosophy, and applying it to research in social sciences. All in all, by emphasizing intersubjectivity and the active contribution of the cared for to the mutually generated encounter, this dissertation contributes equally to two different research traditions: firstly, organizational research and especially positive relationships at work, and secondly, nursing research and especially gerontological nursing.

Vuorovaikutustyö sisältää sekä hoitamista että hoivaamista. Hoitaminen tarkoittaa toisen jonkin tarpeen täyttämistä, hoivaamisessa kohdataan lisäksi toinen ihmisenä. On havaittu, että hoivatilanteissa mukanaolo tuottaa hyvää oloa sekä hoidon antajalle että hoidettavalle. Vanhainkoti on erityisen hyvä paikka havainnoida hoitoa ja hoivaamista. Niinpä tämä väitöskirja perustuu 13 päivään osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluihin 26 hoitajan, 5 asukkaan ja 9 osastonhoitajan kanssa, jotka yhteensä kestivät 27 tuntia ja translitteroituina kattoivat 400 sivua. Lisäksi lopussa pidin esitelmän havainnoistani hoitajille vahvistaakseni tuloksiani heidän palautteensa pohjalta. Aineiston analysointi tapahtui grounded theorizing –metodin myötävaikutuksella. Ensimmäinen empiirinen löydökseni on, että hoitotilanteessa molemmat osallistujat voivat olla emotionaalisesti joko läsnäolevia tai poissaolevia. Tästä vuorovaikutuksesta muodostuu neljä eri hoitotilanteen tyyppiä: 1) asioiden hoitamisessa jokin tarve hoidetaan ilman, että kumpikaan osapuoli on tilanteessa läsnä, 2) hoivan torjutussa hakemisessa hoidettava pyrkii yhteyteen hoitajan kanssa, joka pysyy torjuvana, 3) yksipuolisessa hoivaamisessa hoitaja on lempeän ystävällinen, mutta hoidettava pysyy etäisenä, 4) hoivayhteydessä molemmat ovat läsnäolevia niin, että heidän välilleen muodostuu keskinäinen yhteys. Tutkimuksessani keskityin erityisesti hoivayhteyksiin ja esitän, että ne koostuvat kuudesta piirteestä, jotka vaaditaan molemmilta osapuolilta: toisen huomioiminen yksilönä, läsnäolo tässä hetkessä, avautuminen toinen toiselle, jaetun tilan muodostaminen, tunnetilojen vahva virtaavuus, ja hoitavat toimenpiteet sekä vastavuoroiset kiitollisuuden osoitukset. Näissä hetkissä keskinäinen yhteys on vahva ja muodostuu pitkälti sanattoman, toiselle herkistyneen viestinnän kautta. Työ tarjoaa myös muutaman teoreettisen kontribuution. Pohtiessani miten hoitaja voi edistää hoivayhteyksien muodostumista esitän systeemiälyn käsitteen pohjalta yhdeksän tapaa, joilla hoitaja voi keskinäistä vuorovaikutustilannetta viedä kohti hoivayhteyttä. Työ tekee myös metodologisen kontribuution pohjaamalla epistemologiset ja metodologiset valinnat pragmaattisen filosofian traditioon. Kaiken kaikkiaan työ edistää kahta erillistä tutkimustraditiota korostamalla ihmistenvälisyyttä, intersubjektiivisuutta ja hoidettavan aktiivista roolia vuorovaikutuksessa: Ensinnäkin organisaatiotutkimusta ja erityisesti myönteisen vuorovaikutuksen tutkimusta, ja toiseksi hoitotiedettä ja erityisesti vanhustenhoitoa.
Description
Supervising professor
Saarinen, Esa, Prof., Aalto Univ., Finland
Keywords
caring, caregiving, compassion, intersubjectivity, relationality, nursing, positive relationships, hoiva, myötätunto, ihmistenvälisyys, hoitaja, myönteinen vuorovaikutus
Other note
Citation