Phantasmagoria: Kuinka katse, katsominen ja katsotuksi tuleminen rakentavat kuvaa sukupuolesta

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorRajanti, Taina
dc.contributor.authorLehtonen, Ilona
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorRajanti, Taina
dc.date.accessioned2020-06-21T15:04:31Z
dc.date.available2020-06-21T15:04:31Z
dc.date.issued2020
dc.description.abstractTämä tutkielma on osa yhteistyössä toteuttamaamme taiteen maisterin (TaM) opinnäytetyötä. Tässä kirjallisessa osuudessa tutkimme sukupuolikokemusta ja katseen vuorovaikutussuhdetta liikkuvassa kuvassa. Tutkimus keskittyy kauhu- ja eksploitaatioelokuvaan käyttäen tapausesimerkkinä videoteostamme Phantasmagoria. Tämän opinnäytteen pääpaino on sen tuotannollisella osalla. Opinnäytteen tuotannollisessa osassa pohdimme naisen roolia katsojana, katseen kohteena ja kuvantekijänä. Tutkielma jatkaa tätä prosessia. Tämä taiteen maisterin opinnäyte muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta: (1) Phantasmagoria-videotaideinstallaatiosta ja (2) akateemisesta tutkielmasta. 1. Phantasmagoria-teos tutkii sukupuolittunutta pelon kokemusta kulttuurissamme, jossa naisen keho on yhä julkista omaisuutta. Olemme kiinnostuneita feminiinisen väkivallan ja siihen liittyvän kulttuurisen perinteen ja tarinankerronnallisten ominaispiirteiden ilmenemismuodoista. Käsittelemme katseen kohteena olemisen ja katsojuuden välistä kahtiajakoa hyödyntäen italialaisesta camp-kauhusta ammentavaa kuvastoa. Teoksen keskiössä ovat naisen ja naiseuden representaatiot, sekä niihin liittyvät tabut ja vaiettu häpeän kokemus. Miten keho, rajat, tila ja mieli nivoutuvat kerronnalliseksi kokonaisuudeksi? Millä tavoin tiedostamaton pelko ohjaa toimintaamme? 2. Tässä akateemisessa tutkielmassa avaamme erilaisia näkökulmia Phantasmagoriaan ja sen maailmaan niin sisällöllisistä, historiallisista kuin tuotannollisista lähtökohdista. Tutkimuksemme keskittyvät naiskokemukseen ja naisen / naiseuden / naisellisuuden representaatioihin eri aikakausina. Tutkimme elokuvaa taidemuotona ja haemme vertailukohteita elokuvatutkimuksesta ja elokuvan esimerkeistä. Keskeisenä osana sekä kirjallista että taiteellista opinnäytettämme ovat olleet sukupuolittuneet konventiot suhteessa toimijuuteen yhteiskunnassa ja elokuvassa. Olemme halunneet kyseenalaistaa vallitsevia valtarakenteita suhteessa henkilöhahmojen kuvaamiseen ja naiskehon esittämiseen elokuvassa. Toisaalta haluamme kyseenalaistaa myös feminististä tulkintaa, joka näkee katsojuuden ja katsottavana olemisen hierarkkisena ja patriarkaalisena rakenteena, jossa katsojuus on aina aktiivista ja katseen kohteena oleminen passiivista. Haluamme herättää pohtimaan kysymyksiä naiskatsojuuden esteettisestä ja seksuaalisesta nautinnosta, väkivallan ja seksuaalisuuden esittämisen näkökulmista ja niistä koetusta nautinnosta. Tutkielmamme sijoittuu feministisen elokuvan teoreettiseen viitekehykseen suhteessa kauhuelokuvan naisrepresentaatioihin. Tärkeimpiä lähdetekstejä tutkimuksemme kannalta ovat olleet: Carol J. Cloverin Men, Women, and Chainsaws (1991), Barbara Creedin The Monstrous-Feminine (1993), Teresa de Lauretiksen Itsepäinen vietti (2004) sekä Laura Mulveyn Visual and Other Pleasures (1989) ja Julia Kristevan Powers of Horror: An Essay on Abjection (1980).fi
dc.description.abstractThis study is a part of the Master of Arts thesis which we realised together. In this written part of the thesis we are researching the gendered experience in parallel with questions surrounding the gaze and spectatorship in moving image. Our thesis focuses on the genres of horror and exploitation cinema using our own video installation, Phantasmagoria, as a case study. This Master’s thesis consists of two parts: (1) Phantasmagoria video installation and (2) the written thesis. The main focus of this Master’s thesis is on its practice-based artistic production which explores the gendered experience of fear in culture, in which the female body is still widely considered as a common property. We are particularly interested in the feminine authorship of violence and how it presents itself in cultural narratives and western storytelling traditions. We are investigating the polarized dualism of gaze and objectification by using the imagery of Italian camp horror cinema. At the very core of our work are the themes surrounding femaleness and its representations in relation to the untold shame and taboos traditionally connected to women and the feminine. How does the body, boundaries, space and mind form a visual narrative? How does unconscious fear determine one’s actions? In the production part of the thesis we contemplate the various roles of a woman as the one who looks, is being looked at, and as a visual artist. The written part of the thesis takes these questions further. In this written work we express some of the theoretical and practical viewpoints about the process of making Phantasmagoria. We are focusing on the female experience and the representations of a woman, being a woman, and the feminine in the visual culture and the society. Our thesis concentrates on cinema as an art form and has its base in feministic film studies. We also use a list of various films as case studies to elucidate our artistic and theoretical points of views. Our aim has been to question the existing power structures regarding the gendered representation of the body and authorship in film. On the other hand, we aim to challenge and question the traditions of feministic theory about gaze, which still mainly relies on the dualistic interpretation of the power hierarchy between actively looking and the passivity of being looked at. We hope to raise questions around the female pleasure of active looking, violence and sexuality. Our thesis uses feministic film theory as a frame to address these questions. The most important thinkers and theories for our written work have been: Carol J. Clover’s Men, Women, and Chainsaws (1991), Barbara Creed’s The Monstrous-Feminine (1993), Laura Mulvey’s Visual and Other Pleasures (1989) and Julia Kristeva’s Powers of Horror: An Essay on Abjection (1980).en
dc.format.extent177 + 2
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/44916
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202006213873
dc.language.isofien
dc.programmefi
dc.subject.keywordkauhuelokuvafi
dc.subject.keywordfeminismifi
dc.subject.keywordvideotaidefi
dc.subject.keywordtila-aikataidefi
dc.subject.keywordcampfi
dc.subject.keywordkatseen teoriafi
dc.subject.keywordsukupuolifi
dc.titlePhantasmagoria: Kuinka katse, katsominen ja katsotuksi tuleminen rakentavat kuvaa sukupuolestafi
dc.titlePhantasmagoria: How the gaze, gazing and being gazed at form the image of genderen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
local.aalto.electroniconlyyes
local.aalto.openaccessyes
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Lehtonen_Ilona_2020.pdf
Size:
35.05 MB
Format:
Adobe Portable Document Format