Simply flourishing – exploring the impact of the presence of meaning in life and income on the relationship between voluntary simplicity and psychosocial well-being

Abstract

The aim of this study was to investigate whether there exists a positive association between voluntary simplicity behavior and psychosocial well-being and whether that relationship is mediated by the presence of meaning in life. Additionally, the role of income as a moderator in the relationship between voluntary simplicity and the presence of meaning in life was explored.

In prior studies, voluntary simplicity has been shown to enhance individual well-being but the underlying mechanisms explaining the means in which this relationship functions are yet to be fully understood. The data were collected through an online survey (n = 712). Structural equation modeling (SEM) was employed to analyze the relationships in a sample of participants who may or may not live voluntarily simple lives.

Contrary to previous research, it was found that voluntary simplicity is a complex construct that maps onto two separate dimensions: material simplicity and self-sufficiency. Moreover, the findings suggest that the relationship between both forms of voluntary simplicity and psychosocial well-being is fully mediated by the presence of meaning in life. Lastly, the level of household income was shown to moderate the relationship between self-sufficiency and the presence of meaning in life.

For policymakers, the implications of voluntary simplicity provide a tantalizing avenue for overcoming two major concerns of our time: climate change and general social malaise. Understanding the underlying mechanisms through which low-consumption lifestyles foster well-being might help policymakers to leverage those factors in encouraging and supporting people to change their behaviors.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vapaaehtoisen yksinkertaistamisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Aiemmissa tutkimuksissa vapaaehtoisen yksinkertaistamisen on todettu edistävän yksilöiden hyvinvointia, mutta suhteeseen vaikuttavia mekanismeja ei ole vielä täysin ymmärretty.

Tutkimuksessa selvitettiin toimiiko elämän merkityksellisyyden kokemus mediaattorimuuttujana vapaaehtoisen yksinkertaistamisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Lisäksi tutkittiin vastaajien kotitalouden tulojen moderaatiovaikutusta vapaaehtoisen yksinkertaistamisen ja elämän merkityksellisyyden väliseen suhteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin verkosta kyselytutkimuksen avulla (n = 712) ja datan analysoinnissa käytettiin rakenneyhtälömallia.

Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, vapaaehtoisen yksinkertaistamisen todettiin muodostavan kaksi erillistä dimensiota: aineellisen yksinkertaistamisen ja omavaraisuuden. Tulosten perusteella elämän merkityksellisyyden kokemus vaikuttaa toimivan mediaattorina vapaaehtoisen yksinkertaistamisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välisessä positiivisessa yhteydessä. Lisäksi tulotason todettiin moderoivan omavaraisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemuksen välistä yhteyttä.

Vapaaehtoisesti yksinkertaisen elämäntavan vaikutukset tarjoavat päättäjille houkuttelevia mahdollisuuksia nujertaa aikamme kaksi suurta haastetta: ilmastonmuutos ja yleinen yhteiskunnallinen huonovointisuus. Ymmärrys siitä, miten kulutusvastaiset elämäntyylit edistävät hyvinvointia voi auttaa päättäjiä kannustamaan ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään.