Designing towards restorative experience of home: emancipating the source of the chaos when leaving from home

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master’s Programme in Design
Language
en
Pages
55
Series
Abstract
In this thesis, I researched homes as restorative environments and what hinders neurodivergent people from experiencing homes as restorative environments. One context, when the home becomes a container of chaos rather than a restorative environment, is the process of leaving home. This thesis emancipated some of the reasons why the process of leaving home escalates into chaos. The aim of this study was to enhance the knowledge related to restorative environment design in a holistic way. I chose this topic because I wanted to explore opportunities that I as a designer could add to this discussion of designing solutions for restorative homes. I personally have had a special interest in improving homes and their role in our wellbeing. Also, the mental health problems have increased in Finland even though Finland has been the happiest country for multiple years in according to World Happiness Report. COVID-19 pandemic partly worsened the situation and highlighted the importance of homes for our lives. Therefore, in today's world, the need for restorative environments, especially homes, has increased. The research question in this thesis was: what happens in the person’s inner world when the process of leaving home escalates into chaos and prevents them from experiencing home as a restorative environment? The research answered this question with autoethnographic and ethnographic research. I chose to study this phenomenon through autoethnographic research, because I as a researcher have personal experience on the chaotic process of leaving home. To gain wider understanding and make sure that the research was not too subjective I also used ethnography as a research method. The data was collected through five semi-structured interviews, observations, spontaneous discussions about the topic, and my own reflections. The data was analyzed through thematic analysis. The study resulted in a collection of six mindsets. Those mindsets are full lifer, preparer, extreme risk mitigator, time optimizer, resource optimizer, and analyst. These mindsets may be present in people’s lives and be highlighted in the process of leaving home. If these mindsets do not work together and/or one of them becomes too rigid, the process starts to escalate into chaos. This research also identified some symptoms that may also emerge in the process of leaving and further complicate the flow. This study suggests that becoming aware of these mindsets is the first step to improvement. There are also strategies to reduce chaos such as a moment of silence, having a clear goal and principles, and talking out loud. Further improvements can be achieved through deepening self-awareness.

Tässä opinnäytetyössäni tutkin koteja restoratiivisina ympäristöinä ja sitä, mikä estää neuromoninaisia ihmisiä kokemasta kotia restoratiivisena ympäristöinä. Yksi konteksti, jossa koti muuttuu ympäristöksi, jossa kaaos tapahtuu, sen sijaan, että se olisi restoratiivinen ympäristö, on kotoa lähtemisen prosessi. Tämä opinnäytetyö teki näkyväksi syitä, miksi kotoa lähteminen eskaloituu kaaokseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa restoratiivisten ympäristöjen holistiseen suunnitteluun liittyen. Valitsin tämän aiheen, koska halusin tutkia, mitä voisin suunnittelijana lisätä tähän keskusteluun. Olen henkilökohtaisesti ollut erityisen kiinnostunut kotien kehittämisestä ja niiden roolista hyvinvoinnissamme. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Suomessa, vaikka Suomi on ollut maailman onnellisin maa usean vuoden ajan World Happiness Reportin mukaan. COVID-19-pandemia pahensi osittain tilannetta ja korosti kotien merkitystä elämässämme. Siksi nykymaailmassa restoratiivisten ympäristöjen, erityisesti kotien, tarve on lisääntynyt. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: mitä tapahtuu ihmisen sisäisessä maailmassa, kun kotoa lähtemisen prosessi eskaloituu kaaokseksi ja estää häntä kokemasta kotia restoratiivisena ympäristönä? Tutkimus vastasi tähän kysymykseen autoetnografisella ja etnografisella tutkimuksella. Valitsin tämän ilmiön tutkimiseen menetelmäksi autoetnografian, koska minulla on tutkijana omakohtaista kokemusta kaoottisesta kotoa lähtemisen prosessista. Saadakseni laajempaa ymmärrystä ja varmistaakseni, ettei tutkimus ole liian subjektiivinen, käytin tutkimusmenetelmänä myös etnografiaa. Aineisto kerättiin viiden puolistrukturoidun haastattelun, observoinnin, aiheeseen liittyvien spontaanien keskustelujen ja omien reflektioideni kautta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimuksesta syntyi kuuden ajattelutavan kokoelma. Nämä ajattelutavat ovat: täyden elämän eläjä, valmistelija, äärimmäisten riskin lieventäjä, ajan optimoija, resurssien optimoija ja analyytikko. Nämä ajattelutavat voivat olla läsnä ihmisten elämässä ja korostua kotoa lähtemisen prosessissa. Jos nämä ajattelutavat eivät toimi yhdessä ja/tai jostain niistä tulee liian jäykkä, prosessi alkaa eskaloitua kaaokseksi. Tämä tutkimus tunnisti myös joitain oireita, jotka voivat esiintyä kotoa lähtemisen yhteydessä ja monimutkaistaa prosessia entisestään. Tämä tutkimus ehdottaa, että näiden ajattelutapojen tiedostaminen on kehityksen ensimmäinen askel. Kaaosta voi myös vähentää erilaisilla strategioilla, kuten hiljaisella hetkellä, selkeyttämällä tavoitteita ja toimintaperiaatteita, sekä puhumalla ääneen. Lisää parannuksia voidaan saada aikaan syventämällä itsetuntemusta.
Description
Supervisor
Paavilainen, Heidi
Thesis advisor
Paavilainen, Heidi
Berglund, Eeva
Keywords
restorative, home, neurodivergent, experience, process, chaos
Other note
Citation