The Finlandisation of Shipbuilding - Industrialisation, the State, and the Disintegration of a Cold War Shipbuilding System

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2019-01-19
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
358
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 14/2019
Abstract
The Cold War shaped industrialisation through the politicisation of technology. This thesis examines the expansion and downscaling of the Finnish shipbuilding industry from 1952 to 1996, which has been claimed to be a contingent rather than merely correlated result of the Finnish-Soviet bilateral trade relationship. By exploring the agency of a small country navigating the period of international confrontation and competition, this study contributes to our understanding of the material and economic consequences of the global Cold War. The Finnish shipbuilding industry is conceived as a techno-economic system —a heterogeneous web of components that contributed to the profit-driven building of maritime technology. The conceptualisation draws from studies of Large Technological Systems (LTS), but it adds to the LTS theory an equally strong economic dimension alongside the technological one, and examines industrial transformation as dynamics between system stabilisation and change. The study addresses three specific research questions: How the shipbuilding system developed its structure and national style; how it interacted with the state; and how it disintegrated during the latter part of the Cold War. The study contributes to the LTS theory by showing how the system disintegration re-politicises elements that had established as ordinary. Consequently, the end provides a way of re-considering the politics embedded in the mature system as well. The gravity of the empirical research lies in the five case studies that approach the techno-economic system from five perspectives: technopolitics of shipbuilding, non-commercial cooperation, bilateral institutions of trade and payment, industrial reorganisation, and state aid and financing. The study shows how the Finnish shipbuilding adopted certain elements and gained momentum because Finland's position next to the Soviet Union introduced a novel set of constrains and opportunities. Critical for the industrial development was, however, the Finnish agency in adjusting and adapting to these international conditions. The Finnish Cold War shipbuilding system expressed a recognizable national style in how the companies controlled the fluctuation and insecurities of the business. The state actors often subscribed to the system goals but they also used the shipbuilding system as a technopolitical tool to address national security, national prestige, and national welfare. The disintegration of the Cold War system was triggered by external changes after the 1970s, but initially the system momentum seemingly increased.

Suomettuminen viittaa monitahoiseen keskusteluun epäsymmetrisestä valtasuhteesta ja pienen valtion toimijuudesta kansainvälisen kiistojen ja kilpailun määrittelemässä maailmanjärjestyksessä. Tämä työ tarkastelee Suomen laivanrakennuksen laajentumista ja supistumista 1952-1996 ja käsittelee sitä kautta kylmän sodan teknologisia ja taloudellisia seurauksia. Kylmä sota politisoi teknologian tuotannon ja siirron. Suomelle tämä tarkoitti uusia rajoituksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia kauppaan ja teknologiseen kehitykseen. Tutkimuksessa Suomen kaupallinen laivanrakennusteollisuus määritellään 'tekno-taloudelliseksi järjestelmäksi', joka tarkoittaa heterogeenisten komponenttien muodostamaa verkkoa. Käsite ammentaa Suurten teknologisten järjestelmien (Large Technological System, LTS) teoriasta, mutta se lisää teknologian rinnalle yhtä merkittävän taloudellisen ulottuvuuden. Tekno-ekonomisen järjestelmän analyysin kautta tutkimus pureutuu kolmeen kysymyksen: miten Suomen kylmän sodan laivanrakennusjärjestelmä kehitti erityisen rakenteen ja kansallisen tyylin, mikä oli sen suhde valtioon ja miten se hajosi kylmän sodan lopussa? Tutkimuksen kontribuutio LTS-teoriaan on sen osoittaminen, kuinka järjestelmän hajoaminen politisoi uudelleen elementtejä, jotka järjestelmän kehittyessä olivat vakiintuneet ja apolitisoituneet. Järjestelmän loppu tarjoaa metodologisen mahdollisuuden tutkia myös kypsän järjestelmän latenttia poliittisuutta. Viiden tapaustutkimuksen kautta tutkimus tarkastelee Suomen laivanrakennusjärjestelmää eri näkökulmista, jotka ovat laivanrakennuksen teknopolitiikka, epäkaupallinen itä-länsi -yhteistyö, bilateraaliset kaupan ja maksujen instituutiot, teollisuuden uudelleenorganisointi, sekä valtion telakkarahoitus ja tuet. Tutkimus osoittaa, kuinka kylmän sodan mukanaan tuomat rajoitteet ja mahdollisuudet muokkasivat Suomen laivanrakennusjärjestelmää. Suomalaiset toimijat sopeutuivat kehittämällä ainutkertaisia järjestelmäelementtejä sekä tunnistettavan kansallisen tyylin. Valtiotoimijat ottivat tekno-taloudellisen järjestelmän tavoitteet omikseen, mutta käyttivät laivanrakennusta myös teknopoliittisena instrumenttina vaikuttaakseen kansallisiin kysymyksiin turvallisuudesta, arvovallasta ja hyvinvoinnista. Kylmän sodan tekno-taloudellisen järjestelmän hajoaminen oli seurausta taloudellisista ja poliittisista muutoksia 1970-luvulta alkaen. Hajoamisprosessin aluksi järjestelmän liikevoima näytti kuitenkin kasvavan, kun järjestelmän toimijat reagoivat haasteisiin teknopoliittisilla projekteilla.
Description
Supervising professor
Kuosmanen, Petri, Prof., Aalto University, Department of Mechanical Engineering, Finland
Thesis advisor
Fridlund, Mats, Dr., Max Planck Institute History of Science, Germany
Kansikas, Suvi, Dr., University of Helsinki, Finland
Keywords
industrialisation, large technological systems, cold war, shipbuilding, technopolitics, teollistuminen, suuret teknologiset järjestelmät, kylmä sota, laivanrakennus, teknopolitiikka
Other note
Citation