Does local unemployment influence voting behavior? – Evidence from Helsinki

Abstract

This thesis examines whether local unemployment influences voting behaviour, focusing on voter turnout and party support in Helsinki between 2011 and 2023. By combining spatial data on unemployment, income, and education levels with voting district level election results, the impacts of local differences in demographic characteristics on political participation can be accurately studied. The connection between the variables of interest is illustrated in descriptive figures as well as using several OLS regression models. The empirical work is supported by a literature review section, where the connection between socioeconomic factors, economic uncertainty, and turnout is established.

Across all turnout models, I find a strong and robust negative association between unemployment and voter turnout: districts with higher unemployment exhibit consistently lower participation, even after controlling for income and education, as well as election and district fixed effects. Party-level results are weaker and heterogenous, and no strong linkages arise between party-level support and unemployment, except for Helsinki’s largest party, Kokoomus. The study is observational and cannot establish causal effects, since individual-level behaviour and exogenous shocks are not observed.

The thesis concludes with a discussion on policy implications, such as a need for civic engagement initiatives in poorly participating areas, and a consideration of avenues for future research.

Tässä tutkielmassa tarkastelen, vaikuttaako paikallinen työttömyys äänes tyskäyttäytymiseen. Erityinen huomio kohdistuu äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen Helsingin äänestysalueilla vuosina 2011–2023. Yhdistämällä paikkatietoaineistoa työttömyydestä, tuloista ja koulutustasosta äänestysalueiden vaalituloksiin pystyn tutkimaan tarkasti, miten paikalliset demografiset erot heijastuvat poliittiseen osallistumiseen. Muuttujien välisiä yhteyksiä havainnollistetaan sekä kuvaajien että lineaariregressiomallien avulla. Empiiristä analyysiä tukee kirjallisuuskatsaus, jossa tunnistetaan sosioekonomisten tekijöiden ja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys. Kir-jallisuuskatsauksessa käsitellään useita tutkimuksia, jotka löytävät kausaalisuhteen taloudellisen epävarmuuden ja äänestyskäyttäytymisen välillä.

Kaikissa tutkielman äänestysaktiivisuutta tutkivissa empiirisissä malleissa havaitaan vahva ja systemaattinen negatiivinen yhteys työttömyyden ja äänestysaktiivisuuden välillä: korkeamman työttömyyden alueilla äänestysprosentti on kategorisesti matalampi myös tulo-, koulutus- sekä vaali- ja aluetason kiinteiden vaikutusten kontrolloinnin jälkeen. Puoluekohtaiset tulokset ovat heikompia ja heterogeenisiä, eikä työttömyydellä ole selkeää yhteyttä puolueiden kannatuksen muutoksiin muiden kuin Kokoomuksen kohdalla. Tutkimus perustuu aluetason aineistoon eikä mahdollista syy-seuraussuhteiden osoittamista, koska yksilötason käyttäytymistä tai ulkoisia taloudellisia shokkeja ei voida hyödyntää analyysissä.

Tutkielma päättyy pohdintaan mahdollisista politiikkatoimista, kuten osallistumista tukevien toimenpiteiden kohdentaminen alhaisen äänestysaktiivisuuden alueille, sekä ehdotuksiin lisätutkimuksesta aiheen parissa.