The role of municipal land policy in promoting circular economy in construction

Thumbnail Image

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-12-08

Department

Major/Subject

Real estate economics and geoinformatics

Mcode

Degree programme

Bachelor's Programme in Engineering
Insinööritieteiden kandidaattiohjelma
Kandidatprogrammet i ingenjörsvetenskap

Language

en

Pages

28

Series

Abstract

The construction sector consumes large quantities of materials and produces a considerable amount of waste and emissions, making the implementation of the Circular Economy (CE) a key factor for reducing the environmental impacts of the sector. The aim of this thesis is to address CE implementation in the construction sector from a land-policy perspective. First, it examines how CE is defined in scientific literature on the construction sector. Second, it investigates which municipal land policy instruments Finnish municipalities use to promote CE in construction and synthesizes the available evidence on the environmental impacts of these measures. To address these questions, the study was conducted as a literature review by analyzing previous academic research of the topic. The findings suggest that no unified CE definition exists on the construction sector. Most frameworks emphasize closing material loops through reuse, repair and recycling, while recent studies add material reduction and regenerative practices also framing CE as designing long-lasting and adaptable buildings with minimal environmental impacts. The study also found that especially the policy instruments of plot allocation conditions and land use agreements show potential as land policy instruments to implement CE in the construction sector. Although some Finnish municipalities have already promoted CE through land policy the evidence on their environmental effects remains unclear, since no quantitative research exists. Further research could explore how CE requirements and obligations are measured and met in the construction sector.

Kaupungistuminen on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, joka muokkaa niin yhdyskuntarakennetta kuin luonnonympäristöä. Kaupungistumisen jatkuessa yhdyskuntarakenteen ylläpito ja kehittäminen edellyttävät rakennusalalta sekä nykyisen rakennuskannan korjaamista että uudisrakentamista. Nykyisillä käytännöillä rakennusala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista, ja se tuottaa huomattavia määriä jätettä sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalous voi mahdollistaa rakennusalalla yhdyskuntarakenteen kehittämisen tinkimättä ympäristöarvoista. Kiertotalouden käyttöönotto konservatiivisella rakennusalalla vaatii kuitenkin niin kannustimia kuin poliittista ohjausta. Kunnilla on Suomessa oikeus suunnitella ja toimeenpanna laajalti suunnitelmia maapolitiikan ja rakentamisen alalla, minkä takia kuntien rooli kiertotalouden edistämisessä on merkittävä. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten kiertotalous on määritelty rakennusalalla. Lisäksi työssä tarkasteltiin, millä maapoliittisilla keinoilla kunnat voisivat edistää kiertotalouden käyttöönottoa rakennusalalla sekä mitä ympäristövaikutuksia näiden keinojen käyttöönotolla on. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin kolmea tapaustutkimusta sekä tutkimuskirjallisuutta rakentamisesta, kiertotaloudesta ja maapolitiikasta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että rakennusalan tutkimuskirjallisuudessa ei ole yhtenäistä määritelmää kiertotaloudelle. Useimmat viitekehykset korostavat materiaalikiertojen sulkemista uudelleenkäytön, korjaamisen ja kierrätyksen avulla, kun taas uudempi tutkimus painottaa myös materiaalien ja kulutuksen vähentämistä sekä pitkäikäisiä ja muuntojoustavia rakennuksia. Tutkimuksen mukaan kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä laajan maapolitiikan keinovalikoiman ja merkittävien maaomistusten takia. Erityisesti tontinluovutusehdot ja maankäyttösopimukset osoittautuivat potentiaalisiksi maapoliittisiksi ohjauskeinoiksi. Toisaalta kiertotalouden vaikutusten arviointi rakennusalalla on vielä puutteellista ja maapoliittisten toimenpiteiden ympäristövaikutukset ovat epäselviä, koska tapauksista ei ole kvantitatiivista tutkimusta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kiertotalouden periaatteiden edistäminen rakennusalalla maapolitiikan avulla edellyttää selkeämpää ohjausta ja yhtenäisiä toimintamalleja, jotta voidaan siirtyä yksittäisistä pilottihankkeista kohti laajamittaista kiertotalousrakentamista. Kiertotalous käytäntöjen ja maapoliittisten keinojen välinen yhteys on kuitenkin vielä hajanaisesti tutkittu, ja erityisesti ohjauskeinojen tehokkuudesta sekä vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Description

Supervisor

Tähtinen, Lassi

Thesis advisor

Talvitie, Ilmari

Keywords

circular economy, land policy, municipality

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512239536

Collections

[kand] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG