Veren biomarkkerit Alzheimerin taudin diagnostiikassa: Vertailu PET-kuvantamiseen ja selkäydinnesteen biomarkkereihin taudin varhaisessa toteamisessa

Thumbnail Image

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Sähkötekniikan korkeakoulu | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-05-16

Department

Major/Subject

Bioinformaatioteknologia

Mcode

ELEC3016

Degree programme

Sähkötekniikan kandidaattiohjelma

Language

fi

Pages

26

Series

Abstract

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, jonka varhainen ja tarkka diagnosointi on keskeistä taudin etenemisen hidastamiseksi ja potilaan toimintakyvyn säilyttämiseksi. Taudin tyypillisiä oireita ovat muistihäiriöt sekä kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen heikentyminen. Taudin synnyn uskotaan liittyvän beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertymiseen aivoihin. Perinteisesti diagnoosi perustuu kliinisiin tutkimuksiin ja muistitesteihin, ja tukevana menetelmänä on käytetty PET-kuvantamista tai selkäydinnesteestä (CSF) mitattavia biomarkkereita. Tässä kandidaatintyössä tarkasteltiin veren biomarkkereiden roolia Alzheimerin taudin diagnostiikassa. Tavoitteena oli selvittää, voisivatko verinäytteestä analysoitavat merkkiaineet toimia vaihtoehtona nykyisin käytössä oleville PET-kuvantamiselle ja selkäydinnestenäytteelle. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Työssä perehdyttiin tarkemmin kahteen ajankohtaiseen tutkimukseen, joissa analysoitiin veren p-tau217-biomarkkerin diagnostista tarkkuutta suhteessa CSF- ja PET-menetelmiin. Tuloksena todettiin, että veren biomarkkeri p-tau217 kykenee havaitsemaan Alzheimerin taudille tyypilliset Aβ- ja tau-patologiat yhtä tarkasti kuin PET- tai CSF-analyysit. Verinäytteen etuina ovat hyvä saavutettavuus, edullisuus ja potilasystävällisyys. Molemmissa tarkastelluissa tutkimuksissa esitettiin, että veripohjaisia biomarkkereita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää laajemmin kliinisessä diagnostiikassa. Ne mahdollistaisivat suurempien potilasryhmien arvioinnin ja vähentäisivät riippuvuutta kalliista ja kajoavista PET- ja CSF-menetelmistä. Tulosten perusteella verinäytteisiin perustuvat biomarkkerit voisivat täydentää tai mahdollisesti korvata osan nykyisistä kalliista ja kajoavista menetelmistä. Veren biomarkkerien käyttö voisi myös mahdollistaa taudin toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin hoito olisi mahdollista kohdentaa tehokkaammin ja potilaan toimintakyvyn rappeutumista voitaisiin hidastaa. Soveltuvuutta kliiniseen käyttöön rajoittavat kuitenkin se, että osa biomarkkereista voi reagoida myös muiden neurodegeneratiivisten sairauksien kanssa sekä tutkimusnäytön puutteet liittyen esimerkiksi väestötasolla tapahtuvaan yleistettävyyteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että veren biomarkkerit, erityisesti p-tau217, muodostavat lupaavan kehityssuunnan Alzheimerin taudin diagnostiikassa. Niiden käyttö voisi parantaa taudin varhaista tunnistamista, mutta menetelmien laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä lisätutkimuksia.

Description

Supervisor

Turunen, Markus

Thesis advisor

Renvall, Hanna

Keywords

Alzheimerin tauti, biomarkkeri, positroniemissiotomografia, selkäydinneste, diagnostiikka

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202506104407

Collections

[kand] Sähkötekniikan korkeakoulu / ELEC