Jätevesiviemäreiden kuntotutkimusten ja saneerausten kohdentaminen riskienhallinnan näkökulmasta

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2017-04-10
Department
Major/Subject
Vesi- ja ympäristötekniikka
Mcode
R3005
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
108+6
Series
Abstract
Suomen jätevesiviemäriverkoston rakentaminen on ollut runsasta 1960–1970-luvuilla. Kyseisinä vuosina rakennetut johdot ovat lähestymässä käyttöikänsä loppua, ja niiden saneeraus on ajankohtainen. Vesihuoltolaitoksien verkostosaneeraukseen kohdistamat resurssit ovat rajalliset, ja siksi on ehdottoman tärkeää kehittää menetelmiä sille, että kuntotutkimukset ja saneeraustoimet kohdistetaan tarkoituksenmukaisesti. Kohdistaminen ei yleensä ole helppoa: vesihuoltolaitoksilla on usein puutteelliset lähtötiedot, kuten sijainti-, materiaali- ja ikätiedot verkostoistaan. Hyvä verkoston tilan tunteminen ja verkoston toiminnan kannalta kriittisimpien johto-osuuksien tunnistaminen ohjaavat saneerausten oikeanlaisessa kohdentamisessa. Tämän työn tavoitteena oli tutkia, miten viemäriverkoston kuntotutkimuksia ja saneerauksia voisi kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti ja erityisesti häiriöiden syntyä ennakoivasti. Työssä perehdyttiin kohdentamiseen riskienhallinnan kannalta. Riskiperusteisessa kohdentamisessa arvioidaan häiriöiden todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta ja kohdennetaan verkoston ylläpitotoimet ennakoivasti näiden pohjalta. Ensisijaisesti kuntotutkimukset ja saneeraukset tulisikin kohdentaa niihin verkoston osiin, joissa riskit ovat kaikkein suurimmat. Työssä käytiin läpi, millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia häiriöitä viemäriverkoston toiminnassa saattaa ilmetä. Lisäksi selvitettiin erilaisia työkaluja, joiden avulla kuntotutkimuksia ja saneerauksia on mahdollista kohdentaa riskienhallinnan näkökulmasta. Putkimateriaalien valmistajien ja vesihuoltolaitosten edustajien haastattelujen avulla selvitettiin, miten kuntotutkimuksia ja saneerauksia Suomessa tällä hetkellä kohdennetaan ja minä aikakausina rakennetuissa putkimateriaaleissa saattaa ilmetä laadullisia eroja. Kohdentamisen avuksi testattiin Aalto-yliopiston Efesus-hankkeen yhteydessä kehitettyä Sphinx-ohjelmistoprototyyppiä Porvoon veden verkkotietoaineistolla. Testauksella selvitettiin ohjelman tarjoamat mahdollisuudet saada lisätietoja viemäriverkoston riskikohteista erityisesti sijaintiin ja ominaisuustietoihin perustuen. Tarkastelussa riskialttiimpina pidettiin linjoja, joissa tapahtuvien häiriöiden todennäköisyys on suuri tai seurauksen merkittäviä. Testauksessa selvitettiin, miten hyvin ohjelmistoprototyyppi soveltuisi kuntotutkimusten ja saneerausten kohdentamisen työkaluksi ja mitä kehitystoimia ohjelmiston käyttö edellyttäisi. Sphinx-ohjelmistoprototyypin avulla laadittiin Porvoon veden viemäreille kriittisyysluokitus ja kuntotutkimusohjelma.

Construction of sewer networks was profuse in the 1960’s and 1970’s. Networks that were built have reached the end of their life cycle and require renewal. However organizations that manage the sewer systems have limited resources for renovation and renewal. For that reason, it is crucial to develop methods to allocate the resources appropriately for the sewers that need renovation the most. However, this is not easy, since even basic attribute data on build years and materials are often inadequate. Additionally, there should be information about sewer condition in order to point out the most critical parts of the networks. The objective of this thesis was to study how the sewer inspections and renovations could be planned effectively from a risk management perspective. The aim of risk management perspective is to maintain the condition of sewer networks by preventing failures and by minimizing the harmful consequences of already occurred failures. Inspections and renovations should be carried out to the sewers with a high probability of a failure or severe failure consequences. This master’s thesis presents what kind of failures may occur in sewers. Also, existing tools for inspection and renovation planning are introduced. Manufacturers of sewer pipelines and members of sewer management organizations were interviewed. The results of interviews present contemporary sewer renovation practices in Finland and how the quality of the sewer pipelines has evolved in the last decades. A software prototype called Sphinx developed in the Aalto university was tested on the electronic data on the Porvoo sewer network. The aim was to test how well the tool supports identification of critical pipelines and planning of inspections and renovations. Suggestions for further improvements were also given. Using the software, the most critical pipes were identified, a criticality classification was made and an inspection program was created for Porvoo sewer system.
Description
Supervisor
Vahala, Riku
Thesis advisor
Laakso, Tuija
Keywords
jätevesiviemäri, kuntotutkimus, saneeraus, kohdentaminen, hallinta, riski
Other note
Citation