Feel-goodin käsikirjoittaminen: Kognitiiviset prosessit & Little Miss Sunshine

Thumbnail Image

Files

master_Hannula_Krista_2025.pdf (2.93 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-07-25

Department

Major/Subject

Screenwriting

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Film and Television

Language

fi

Pages

42

Series

Abstract

Tämä opinnäyte käsittelee feel-good elokuvan käsikirjoittamista. Jatkan osittain kandidaatin opinnäytteeni aiheesta, sillä olen yhä kiinnostunut tunteiden käsikirjoittamisen teemasta. Käytän yhden elokuvan, Little Miss Sunshine, käsikirjoitusta ja lähdekirjallisuutta tarkoituksenani pohtia sekä näyttää, miten ”hyvän olon” tunteita käsikirjoituksessa voi ajatella kognitiivisten prosessien läpi. Ensin tarkastelen sitä, mitä on feel-good, joka ei ole akateemisesti hyväksytty genre. Se on silti valtavassa suosiossa ja herättää paljon kiinnostusta asiantuntijoissa, jotka ovat eri mieltä siitä, miten feel-good elokuvan tunnistaa. Ainakin siitä ollaan yhtä mieltä, että feel-good on luokittelu, joka on yhteydessä katsojan tunnekokemukseen. Olen valinnut opinnäytteen metodiksi dramaturgisen analyysin ja lähiluvun. Feel-good luokittelun tarkastelun jälkeen kerron Little Miss Sunhine elokuvan käsikirjoituksesta ja sen henkilöhahmoista, joissa suurimmat tunteet asuvat. Tästä siirryn hyvän olon tunteeseen aivoissamme, kognitiivisten prosessien kautta. Pohdin omien tunnereaktioitteni ja kolmen kohtausanalyysin kautta, miten käsikirjoittaja voi hyödyntää kognitiivisia prosesseja rakentaessaan feel-good elokuvaa. Olen valinnut kognitiivisia prosesseja, joita tarkastelen opinnäytteessäni, viisi (5); myötätunnon, mielikuvat, samaistumisen, mielihyvän ja yhteyden tunteen käsitteet. Ensimmäinen kohtaus näyttää feel-goodin rakentamista samaistumisen ja mielikuvien kautta, toinen ja kolmas myötätunnon sekä neljäs mielihyvän ja yhteyden tunteen käsitteiden näkökulmasta. Työn lopussa kokoan yhteen johtopäätökseni siitä, miten käsikirjoittaja voi hyödyntää omia kognitiivisia prosessejaan feel-good elokuvan käsikirjoittamisessa ja mitä käsikirjoittaja voi kognitiivisten prosessien ymmärtämisestä poimia osaksi omaa työskentelyään. Kognitiiviset prosessit suhteessa käsikirjoittamiseen ja käsikirjoittajan omien tunnekokemusten tarkastelu ovat toistaiseksi harvinainen, mutta antoisa näkökulma lähestyä käsikirjoittamista.

This thesis examines the screenwriting of feel-good films. I partly continue the topic of my bachelor’s thesis, as I remain interested in the theme of writing emotions into screenplays. I use one screenplay, Little Miss Sunshine, along with relevant literature to reflect on and demonstrate how feelings of “well-being” in screenwriting can be understood through cognitive processes. First, I examine the concept of feel-good, which is not an academically established genre. Nevertheless, it enjoys immense popularity and has sparked wide interest among scholars, who often disagree on how to define or recognize a feel-good film. There is, however, consensus that feel-good functions as a classification closely tied to the viewer’s emotional experience. The methodological framework of this thesis consists of dramaturgical analysis and close reading. After reviewing the characteristics of the feel-good category, I discuss the screenplay of Little Miss Sunshine and its characters, in which the strongest emotional elements are embedded. From there, I move on to consider the sensation of well-being in the brain, focusing on cognitive processes. Through my personal emotional reactions and three scene analyses, I reflect on how a screenwriter can make use of cognitive processes when constructing a feel-good film. I have selected five cognitive processes for closer examination in this thesis: compassion, mental imagery, identification, pleasure, and the sense of connection. The first scene illustrates the construction of feel-good through identification and imagery, the second and third through compassion, and the fourth through pleasure and the sense of connection. In the concluding chapter, I summarize my findings on how a screenwriter can utilize their own cognitive processes in writing a feel-good film, and what insights into their own practice a screenwriter might gain from understanding these processes. The relationship between cognitive processes and screenwriting—as well as examining the writer’s own emotional experiences—remains a rare but fruitful perspective on screenwriting.

Description

Supervisor

Lehti, Timo

Thesis advisor

Reinola, Kirsi

Keywords

feel-good, käsikirjoittaminen, tunteiden käsikirjoittaminen, Little Miss Sunshine, kognitiiviset prosessit käsikirjoittamisessa, käsikirjoittajan tunteet

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202508296981

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS