Ilmastotavoitteiden toteutuminen kaupunkien maankäytössä

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2012
Major/Subject
Kiinteistöoppi
Mcode
Maa-20
Degree programme
Language
fi
Pages
vii + 74 + [5]
Series
Abstract
The purpose of this master's thesis is to determine how the climate objectives are reached in the land use of certain cities. This study covers the actions taken in the land use by the cities of Lahti, Vantaa, Helsinki and Espoo. This study also identifies the climate policy targets that Finland is committed to. As a part the of European Union's active climate policy, Finland is committed to numeral targets in reducing its greenhouse gas (GHG) emission. For example, Finland is committed to reducing its GHG emissions that are outside the scope of emissions trading system to 16 % below 2005 levels by the year 2020. Also in accordance with EU's internal effort sharing considering the Kyoto Protocol, Finland is committed to stabilising its emissions to the levels of 1990 between 2008 and 2012. For the share of renewable energy in Finland, the target is to reach 38 % by 2020. The Finnish municipalities play a crucial role in achieving these targets since decisions regarding land use; urban planning and planning are made by the municipalities. The urban structure has a substantial effect on emission levels because it, at least indirectly, affects the emissions caused by living, housing stock and traffic. Thus, guiding the land use in effort to harmonize the urban structure and reduce the traffic levels is pivotal in climate change mitigation. The main result of this study is that the cities researched are rather systematically aiming to carry out the actions and reach the targets that are set in their own land use strategies and programmes. Even though the cities' emission reduction targets differ slightly from one another, their land use actions to reduce the GHG levels are consistent with each other. One common action used by the cities is to densify and harmonize the urban structure by taking advantage of rail traffic or other key public transportation connections. Another measure taken is concentrating complementary construction in downtown areas and around new, existing or planned railway stations. Cities also avoid the opening of unimproved land that is disconnected from the urban structure, for construction. Actions also include improving the possibilities for public transportation and bicycle and pedestrian transport by concentrating different functions (e.g. housing, workplaces, and service structure) close to each other, and promoting the use of renewable energy.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ilmastotavoitteiden toteutumista kaupunkien maankäytössä. Selvitys on rajattu koskemaan Lahden, Vantaan, Helsingin ja Espoon maankäytöllisiä toimia ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Tutkimuksessa myös selvitetään, mihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut. Suomi on EU:n aktiivisen ilmastotyön kautta sitoutunut useisiin kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin tavoitteisiin. Suomen tulee mm. vuoden 2005 tasoon verrattuna vähentää vuoteen 2020 mennessä 16 % päästökaupan ulkopuolelle jäävistä kasvihuonekaasupäästöistään. Kioton pöytäkirjaa koskevan EU:n sisäisen taakanjaon mukaisesti Suomen tulee Kioton pöytäkirjan sitoumuskaudella 2008 - 2012 vakiinnuttaa päästönsä vuoden 1990 tasolle. Uusiutuvan energianlähteiden osalta Suomen velvoite on nostaa niiden osuus loppuenergiankäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden toteuttamisessa kunnilla on ratkaiseva rooli, koska päätökset mm. alueiden käytöstä, yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta tehdään kunnissa. Yhdyskuntarakenteella on oleellinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen syntymiseen ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisella on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska sillä on ainakin välillisiä vaikutuksia asumisesta, rakennuskannasta ja liikenteestä aiheutuviin päästöihin. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennemäärien hillitseminen kuuluvat niihin keskeisiin kysymyksiin, joihin alueidenkäytön ohjauksella pyritään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena on, että tutkimukseen kuuluvat kaupungit pyrkivät toteuttamaan omissa strategioissa ja toimenpideohjelmissa asetettuja maankäytöllisiä tavoitteita ja toimenpiteitä myös käytännössä varsin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Vaikka kaupunkien päästövähennystavoitteet eroavatkin toisistaan jonkin verran, maankäytölliset keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaupunkien toimissa ovat yhteneväisiä eikä suuria eroja toimissa esiintynyt. Kyseisiä keinoja ovat mm. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen raideliikenteeseen tai muihin keskeisiin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen, täydennysrakentamisen keskittäminen keskusta-alueille tulevien, olemassa olevien tai suunniteltujen raideliikenteen asemien ympäristöön, uusien, yhdyskuntarakenteesta irrallisten rakentamattomien alueiden avaamisen välttäminen, joukko- ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien lisääminen ohjaamalla esimerkiksi eri toimintoja (asuminen, työpaikat, palvelurakenne) lähelle toisiaan sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön edistäminen.
Description
Supervisor
Viitanen, Kauko
Thesis advisor
Kyrö, Riikka
Toivonen, Saija
Keywords
emission reduction obligation, päästövähennysvelvoite, target, maankäyttö, land use, toimenpiteet, actions, yhdyskuntarakenne, urban form, tiivistäminen, travel demand, liikkumistarve, climate change, ilmastonmuutos, greenhouse gases, kasvihuonekaasut
Other note
Citation