Ihmiskoe 2.0 - Voiko juostessa piirtää, mielikuvien avulla?
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
70
Series
Abstract
Ihmiskoe 2.0 on taiteellinen tutkimus, joka tutkii juoksemista, joutilaana oloa ja mielikuvituspiirtämisen mahdollisuuksia. Tutkielmassa on pyritty selvittämään juoksemisen ja joutilaana olon vaikutuksia mielikuvitteluun, muistiin ja mielikuvituspiirtämiseen. Mielikuvituspiirtäminen on tähän opinnäytteeseen kehitelty taiteellinen metodi, jossa sanallisestaan ilmaantuneita mielikuvia piirustusohjeiden muotoon. Tutkielman avulla on haluttu selvittää, voisiko juostessa mielikuvituspiirtäminen olla erilaista kuin joutilaana ollessa. Tutkimusta kannatteli kaksi tutkimuskysymystä: Voiko juostessa piirtää, mielikuvien avulla? sekä miten erilaiset tekijät vaikuttavat mielikuvituspiirtämiseen? Selvittääkseen juoksun vaikutuksia mielikuvituspiirtämiseen, opinnäytteessä on suoritettu taiteellinen tutkimus, Ihmiskoe 2.0. Ihmiskokeessa tutkielman tekijä suoritti kuusi harjoitusta, jotka olivat jaettu kahteen erilaiseen pääluokkaan: juosten tehdyt harjoitukset ja joutilaana ollen tehdyt harjoitukset. Harjoituksien aikana aineistonkeruumenetelmänä on käytetty protokollametodia, eli ääneen ajattelua. Harjoituksien aikana tekijä on kuvitellut mielikuvituspaperin, johon alkaa ilmestyä piirrettyjä elementtejä. Nämä elementit muunnetaan sanallisiksi, tarkoiksi piirustusohjeiksi. Piirustusohjeiden jälkeen, piirustukset on suoritettu ohjeiden mukaisesti. Aineistoa on analysoitu kuunnellen ääneen puhuttua ajatusta, sekä valmiita piirustuksia tutkien. Ihmiskoe 2.0 osoitti, että tekijän on mahdollista piirtää sekä juostessa, että joutilaana ollen mielikuvien avulla, eli mielikuvituspiirtämällä. Ihmiskokeesta 2.0 nousi tärkeäksi tutkimustulokseksi se, miten eri olosuhteissa tapahtuva mielikuvituspiirtäminen vaikuttaa lopputulokseen. Juostessa piirtäminen ei ollut helppoa, jos mieli oli stressaantunut tai ajatukset olivat muualla. Joutilaana piirtäminen ei ollut mukavaa, jos ympäristö oli epämiellyttävä. Valmiissa piirustuksissa, eli piirustusohjeiden mukaan tuotetuissa teoksissa, toistui samoja abstrakteja elementtejä, mutta esittävät kuva-aiheet vaihtelivat. Joutilaana tehden harjoituksissa sommitelmat toistivat aavistuksen verran samanlaista kaavaa, kun taas juostessa tehdyt sommitelmat olivat hieman leikkisämpiä. Tutkimustuloksista voisi päätellä, että mielikuvituspiirtämistä on suositeltavaa kokeilla rauhallisena hetkenä, jolloin muita häiriötekijöitä ei ole. Liikkuminen mielikuvituspiirtämisen aikana voi tuoda yllättäviä kuva-aiheita ympäristöstä, ja se voi vähentää systemaattista ajattelua sommittelun kannalta. Joutilaana piirtäessä mukavat, tutut ympäristöt ja rauhallinen hetki voi tuoda mielikuvituspiirtämiseen lisää mielekkyyttä. Tutkielman myötä tekijä suosittelee kokeilemaan liikkumisen mahdollisuuksia luovan suunnittelun ja luonnostelun lomaan. Ennen kaikkea tutkielma kannustaa leikillisyyteen luovan työskentelyn ja mielikuvittelun äärellä.Ihmiskoe 2.0 (Human experiment 2.0) is an artistic research study about running, being idle, and the possibilities of imaginary drawing. The basis of this study is to find out how running and idleness affect imagination, memory, and imaginary drawing. Imaginary drawing is an artistic method designed for this thesis, in which the research subject verbalizes mental imagery into drawing instructions. The goal of this study is to figure out how running and idling affect these imaginary drawing processes. The research questions are: is it possible to draw while running, with mental images, and how do different factors affect imaginary drawing. To answer the research questions, an artistic research study called The Human Experiment 2.0 was performed. In this experiment there were six different exercises, divided into two classes: Running exercises and Idling exercises. The protocol method, i.e., thinking aloud, was used as a data collection method in this experiment. During these exercises, the research subject has imagined a paper, onto which they could start drawing mental images. The subject was assigned to describe these mental images into specific verbal drawing instructions. After these exercises the drawings has been executed with following instructions. The material was analyzed by listening the audio data and inspecting the final drawings. The Human Experiment 2.0 showed that it is possible to draw mental images during running and during idling. The research showed that it was crucial where and in what conditions the exercise was done. If the subject was stressed or lacking interest, the imaginery drawing was adversely affected. If the subject was idling in an unpleasant location, it affected how the exercise felt. The final executed drawings had the same abstract elements, but the representational imagery had some variety. The research showed that the imaginary drawings made during idling were a bit more repetitive than the ones made while running. The conclusion of this research is that the imaginary drawing exercises are recommendable to attempt while in a peaceful and tranquil location. Physical activity may increase creative thinking while imaginary drawing. Imaginary drawing while idling is recommendable in a safe and quiet place to increase the comfort of the exercise. This study has lead the author to encourage one to give physical activity a chance in creative thinking and planning. Primarily, the study encourages playfulness in creative working and in use of imagination.Description
Supervisor
Suoniemi, MinnaThesis advisor
Suoniemi, MinnaKeywords
mielikuvitus, juokseminen, joutilaisuus, mielikuvituspiirtäminen, protokollametodi, taiteellinen tutkimus, piirtäminen