Business continuity management (BCM) is a precautionary management process that aims to improve organizational resilience. It can help organizations to ensure that they are able to respond appropriately to disruptions. However, many organizations lack awareness of how to deploy BCM as the acceptance and deployment of BCM are still in their early stages.
The aim of this thesis was to study what factors influence the deployment of BCM. The focus of the thesis was especially on the activities of BCM, possible benefits and challenges of BCM and lessons that have been learned from deploying the process. The research problem was studied with qualitative research. The research was conducted of systematic literature review and empirical study of semi-structured interviews.
The study of this thesis reveals that BCM is constructed of five main activities; 1) strategic alignment and policy development, 2) risk assessment and business impact analysis, 3) continuity planning, 4) embedding the process in the organization, and 5) continuous improvement and validation. The content of the activities should be the same regardless of the organization size, but the extent of the deployment should vary based on the organization’s resources and size. Additionally, the thesis identifies that BCM can be beneficial for organizations in terms of improving recovery time and refining organizational processes. The thesis recognizes that there are also challenges in deploying BCM. The challenges include the lack of knowledge and motivation to deploy the process, and the fact that the process is usually seen as an IT-driven process. One important lesson this thesis presents is that using existing risk management procedures can assists in deploying BCM for organizations.
This thesis has three main conclusions. Firstly, the deployment of BCM requires the seamless cooperation of IT and business functions. Secondly, the maturity level of an organization contributes to the deployment of BCM. Thirdly, the deployment of BCM is dependent on the process being well established and understood on all levels of the organization.Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta on varautumista edellyttävä johtamisprosessi, jonka tavoitteena on auttaa organisaatioita reagoimaan asianmukaisesti häiriöihin, eli parantaa niiden resilienssiä. Vaikka moni organisaatio ymmärtää jatkuvuudenhallinnan tärkeyden, prosessin konkreettinen käyttöönotto koetaan hankalana.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan käyttöönottoon? Työn keskiössä olivat erityisesti liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan aktiviteetit, prosessin mahdolliset hyödyt ja haasteet, sekä sen käyttöönotosta kerätyt opit. Tutkimusongelmaa tutkittiin laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimus suoritettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen avulla. Empriisinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla.
Tämän diplomityön tulokset paljastavat, että liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta koostuu viidestä aktiviteetista; 1) strateginen linjaus, 2) riskien arviointi ja liiketoiminnan vaikutusanalyysi, 3) jatkuvuussuunnittelu, 4) prosessin jalkauttaminen organisaatioon ja 5) jatkuva arviointi ja kehittäminen. Aktiviteetit tulisi toteuttaa edes jollain tasolla, riippumatta organisaation koosta ja resursseista. Lisäksi diplomityössä tunnistettiin, että liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta voi parantaa prosessien ja järjestelmien palautumisaikaa sekä jalostaa organisaation muita prosesseja. Työssä tunnistettiin myös haasteita jatkuvuudenhallinnan käyttöönotossa. Näitä ovat muun muassa liiketoiminta- ja tietotekniikkayksiköiden välinen kommunikointi jatkuvuudenhallinnan suhteen sekä tiedon ja motivaation puute prosessin käyttöönotossa. Yksi tärkeä diplomityön esille tuoma oppi on, että organisaatioiden jo olemassa olevat riskienhallintamenettelyt voivat auttaa liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan käyttöönotossa.
Tulosten perusteella voidaan muodostaa johtopäätös siitä, että liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan käyttöönotto vaatii saumatonta yhteistyötä tietotekniikka- ja liiketoimintatoimintojen välillä. Lisäksi voidaan päätellä, että jatkuvuudenhallinnan käyttöönotto riippuu siitä, kuinka hyvin prosessi on vakiinnutettu ja ymmärretty organisaation kaikilla tasoilla.
