Use of poly(methyl methacrylate) as window material of mobile phone

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2001

Department

Kemian tekniikan osasto

Major/Subject

Polymeeriteknologia

Mcode

Kem-100

Degree programme

Language

en

Pages

vi + 107 s. + liitt. 38

Series

Abstract

Työn tarkoituksena oli löytää eräälle polymetyylimetakrylaattilaadulle ajoarvot ruiskuvaluprosessiin, jossa valmistetaan matkapuhelimen ikkunoita. Lisäksi prosessin jaksoaika pyrittiin minimoimaan taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Keskeinen osa kokeellista osaa oli suorittaa 4 testiajoa ajoarvojen löytämiseksi. Ajosuunnitelmien tekemisessä ja tulosten analysoinnissa käytettiin Design of Experiments- eli DoE -menetelmää. Testiajoista saadut näytteet analysoitiin visuaalisesti sekä kaksi ikkunalle ominaista dimensiota mitattiin. Näiden tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan testiajoissa muuteltujen kuuden ajoparametrin vaikutusta tuotteen ominaisuuksiin. Kun tyydyttävän laadun tuottavat ajoarvot löydettiin, yritettiin aikaparametrejä muuttamalla lyhentää prosessin jaksoaikaa ilman, että tuotteen laatu huononee. Lopuksi suoritettiin varmistusajo saatujen tulosten vahvistamiseksi. Kokeellisessa osassa myös laskettiin PMMA-sulalle teoreettiset viskositeettiarvot käytetyissä sylinterilämpötiloissa. Teoriaosassa esitettiin mm. polymetyylimetakrylaatin ominaisuuksia, käyttökohteita sekä tärkeimpiä asioita, joita tulee ottaa huomioon PMMA:n käsittelyssä. Lisäksi keskityttiin PMMA:n morfologiaan ja reologiaan, erityisesti yrittämällä yhdistää ne ruiskuvaluun. Kaavat teoreettisen viskositeetin laskemiseen esitettiin. Myös DoE -menetelmän teoriaa käsiteltiin lyhyesti. Tehdyissä koeajoissa löydettiin ajoarvot, joita käyttämällä saatiin tuotteelle hyväksyttävä laatu. Huomattiin, että kosmeettisen laadun kannalta tärkein ominaisuuksiin vaikuttava tekijä oli jälkipaineprofiili. Myös sylinteri- ja muottilämpötila sekä ruiskutusnopeus vaikuttivat kosmeettiseen laatuun, mutta ennen kaikkea kappaleen dimensioihin. Havaittuihin ilmiöihin yritettiin löytää selityksiä reologiasta, ja jotain johdonmukaisuutta havaittiinkin. Jälkipaine- ja jäähdytysajoilla ei ollut suurta merkitystä tuotteen laatuun eikä sen dimensioihin. Tämä mahdollisti jaksoajan lyhentämisen 21 sekunnista jopa 14 sekuntiin. Varmistusajo sujui ilman häiriöitä, ja ajon aikana otetut näytteet olivat hyväksyttäviä. Tässä työssä saavutettiin asetetut tavoitteet. PMMA:lle löydettiin prosessointiolosuhteet, joita käyttämällä saatiin asiakkaan hyväksymä tuote. Lisäksi jaksoaikaa pystyttiin lyhentämään jopa yli 30%.

Description

Supervisor

Seppälä, Jukka

Thesis advisor

Hietala, Kari

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447503

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK