Yhteistyöjärjestelmien käyttö ja toimivuus henkilöstön osaamisen kehittämisen ja ylläpidon näkökulmasta
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Date
2007
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
87
Series
Report / Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership, 2007/2
Abstract
Methods used in the traditional institutional education do not alone meet the needs for renewal and learning in organisations, because present-day work environments are changing so fast. Often training outside working context may results in such competences and knowledge that are already outdated at the moment of their application. Knowledge requirements, demands for innovativeness and knowledge sharing, distributed project work and the development of technologies create new learning requirements. Responding to these challenges requires skilled personnel, who are capable of renewing their competences and skills through their work practices and by reflecting them. In addition, the intensive working pace often prevents employees from participating in traditional training. First part of the study is based on literature, and examines theories on competence development, learning mechanisms, and the use, implementation and outcomes of collaborative working environments. Second part is a case study, which demonstrates the benefits and challenges related to the implementation and use, and perceived benefits and challenges of a virtual meeting system in a large global enterprise. The meeting system was mostly used for internal meetings and training in the enterprise. Employees can enrol to these sessions using their own computer connected to the internet. Some or even thousands of employees can participate at the same time. At the moment of data gathering, there were only a limited amount of users, who were mainly members of executive teams and management teams of internal projects. With the help of the system, distributed teams met weekly, and steering group and department meetings were arranged. The system was also used for internal product and sales training. According to the interviewees, the use of the virtual meeting system enhanced communication and information sharing and improved personnel's work motivation. The use of the system also increased cost savings and competitiveness of the enterprise. The main challenges of the use were related to technical problems and unfamiliar communication style.Perinteinen työn ulkopuolella toteutettava institutionaalinen koulutus ja sen menetelmät eivät riitä tyydyttämään työorganisaatioiden uudistumisen ja oppimisen tarpeita, koska nykyaikaiset toiminta- ja työympäristöt muuttuvat nopeasti. Monesti työn ulkopuolella saatu koulutus on vanhentunutta jo soveltamisvaiheessa. Uusia oppimistarpeita luovat niin tietointensiivisyys, vaatimukset innovatiivisuudesta ja tiedon jakamisesta, projektimainen ja hajautettu työ kuin teknologian kehityskin. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä, joka uusintaa tietojaan ja taitojaan käytäntölähtöisesti työn tekemisen ja reflektoinnin kautta. Lisäksi kireä työtahti estää usein perinteiseen koulutukseen osallistumisen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuteen perustuen osaamisen kehittämistä, oppimisen mekanismeja sekä yhteistyötä tukevia teknologisia järjestelmiä niiden käyttötarkoituksen, käyttöönoton ja vaikutusten näkökulmista. Tapaustutkimuksena selvitetään yhden suuren globaalin yrityksen sähköisen kokousjärjestelmän käyttöönottoa, käyttöä sekä käytön koettuja hyötyjä ja haasteita. Tutkimuksen kohteena ollutta kokousjärjestelmää käytettiin yrityksessä enimmäkseen sisäisiin neuvotteluihin ja koulutukseen. Sähköisiin tilaisuuksiin voi osallistua oman internetiin kytketyn tietokoneen äärellä, ja niissä voi olla mukana muutama tai jopa tuhansia henkilöitä samaan aikaan. Tutkimusajankohtana kokousjärjestelmää käytti suhteellisen rajattu kohderyhmä, johon kuului etenkin johtoryhmien ja sisäisten projektien vetoryhmien edustajia. Järjestelmän avulla saatiin kokoon hajautetut tiimit niin viikko-, johtoryhmä- kuin osastopalavereihinkin. Järjestelmän avulla toteutettiin myös yrityksen sisäistä tuote- ja myyntikoulutusta. Kokousjärjestelmän koettiin tehostavan vuorovaikutusta ja tiedon välittymistä ja parantavan henkilökunnan motivaatiota. Lisäksi nähtiin, että kokousjärjestelmän käyttö johti taloudellisiin säästöihin ja kilpailukyvyn paranemiseen. Järjestelmän haasteiksi koettiin erilainen vuorovaikutus ja tekniset ongelmat.Description
Keywords
yhteistyöjärjestelmät, virtuaalinen kokousjärjestelmä, käyttöönotto, oppiminen, osaamisen kehittäminen
