Tämän tutkielman tutkimuskohteena oli liiketoimen tunnistamiseen ja sivuuttamiseen liittyvät rajanvedot VML 31 §:ssä ja 28 §:ssä. Liiketoimen sivuuttaminen tarkoittaa tilannetta, jossa veronviranomainen verotuksessa sivuuttaa verovelvollisen valitseman liiketoimen muodon ja korvaa sen toisella, jos liiketoimen muoto ei vastaa sen sisältöä. Sivuuttaminen on merkittävää verotuksen ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden kannalta. VML 31 § koki lainmuutoksen vuonna 2022 mahdollistaen sivuuttamisen. VML 28 §:n osalta fokuksena on miten sivuuttaminen ilmenee EU-oikeuden tasolla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikä on sivuuttamista, missä kulkee sivuuttamisen oikeudelliset rajat ja millainen tulkintavaikutus on EU-oikeudella.
Tutkimusmetodi oli oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimusaineistona käytettiin oikeuskirjallisuutta, oikeustapauksia, lainvalmisteluaineistoa, OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Voimassa olevan VML 31 §:n osalta on osittain tulkintavaikeuksia voidaanko jo tavanomaisessa liiketoimen määrittämisessä tunnistaa liiketoimen muoto joksikin muuksi. Liiketoimen sivuuttaminen on sen sijaan mahdollista, kun liiketoimi on taloudellisesti järjetön eikä sille kyetä määrittämään markkinaehtoista hintaa.
VML 28 §:n osalta veronkierron estämisessä EU-oikeuden tasolla tulkintavaikutus keskittyy täysin keinotekoisen järjestelyn käsitteeseen ja oikeuden väärinkäytön kieltoon. SEUT:n perusvapauksia voidaan rajoittaa veronkierron estämisessä ainoastaan, kun kyse on täysin keinotekoisesta järjestelystä. Markkinaehtoinen liiketoimi ei voi olla keinotekoinen eikä EU-oikeuden väärinkäyttöä. Markkinaehtoinen liiketoimi ei ole sivuutettavissa. Markkinaehtoisen ja keinotekoisen liiketoimen väliin jää tulkinnanvarainen harmaa alue.
VML 31 §:n lainmuutos itsenäistää ja selkeyttää näiden kahden säännöksen välistä suhdetta, vaikka sivuuttamiseen liittyy osittain päällekkäisyyttä. VML 31 § ei lähtökohtaisesti enää tarvitse VML 28 §:n tukea sivuuttamiseen. VML 28 § soveltuu myös jatkossa etuyhteysosapuolten välisiin liiketoimiin, joihin liittyy veronkiertotarkoitus.The subject of this thesis is recognition and re-characterisation of a transaction under the section 31 and 28 of the Act on Assessment Procedure (AAP). Re-characterisation of a transaction means tax officials right to disregard a form of transaction and replace it with a more suitable form. Re-characterisation is considered significant action from legal certainty and predictability of taxation point of view. In 2022 an amendment was approved to Section 31 of the AAP which granted a possibility for tax official to disregard a transaction. The goal of this research was to study what is considered re-characterisation, legal limits of re-characterisation and effect of EU law in the matter. Focus was in national legislation while studying section 31 of the AAP and in EU law regarding section 28 of the AAP.
The research method was jurisprudence. The research material was based on relevant literature, national case law, law preparation material and EU case law.
Current section 31(2) of the AAP holds uncertainty whether transaction can be re-characterised while carrying out routine recognition of a transaction if substance and form of the transaction are in contradiction. Section 31(3) of the AAP sets more clear interpretation and transaction can be re-characterised if the transaction is commercially irrational and price, which would be in level with arm’s length principle, cannot be defined.
Regarding section 28 of the AAP in the light of EU case law, there emerged two pivotal concepts that effect interpretation of section 28 of the AAP: wholly artificial arrangements and abuse of EU law. Restrictions to European single market can only be accepted when tackling wholly artificial tax avoidance arrangements. Furthermore, transactions that are in arm’s length are not wholly artificial and therefore cannot re-characterised. Between arm’s length transactions and wholly artificial arrangements lies grey area whether transaction can be re-characterised.
After the amendment to legislation regarding section 31 of the AAP, both sections 31 and 28 are more independent and distinct despite there remains overlap regarding re-characterisation. Section 28 of the AAP can be applied to transactions between associated parties that hold tax avoidance element. Section 31 of the AAP will no longer need support of section 28 of the AAP regarding re-characterisation per se.
