Applying the outcome-based population segmentation model for decision making - A case study in Western Uusimaa wellbeing services county
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
SCI3109
Degree programme
Language
en
Pages
80 + 4
Series
Abstract
The aim of public healthcare is to maximize health benefits for the entire population with limited resources. The demand for services is predicted to increase with the aging population, while the funding for social and healthcare is tightening despite rising costs. Consequently, there is an emphasized need to understand the most effective interventions from a patient-oriented perspective, which need to be organized for everyone. The service utilization varies between individuals, and the entirety is complex to manage, thus population segmentation is needed. This study examines the suitability of an outcome-based population segmentation model in a newly established wellbeing services county. Suitability of the model is evaluated on the service production by piloting the model with the management of the outpatient care. This study outlines the applicability of the model and the information it generates for supporting management and operational control based on workshops and internal interviews within the wellbeing services county. The population segmentation model, with its development needs, is implemented into a data lakehouse, covering the entire customer base in 2023. As a result of this study, the customer base of the wellbeing services county is divided into five segments based on the outcome-based population segmentation model and known health status. 30 % of customer base has at least two chronic diseases where 21 % has exactly one. The largest segment comprises 45 % of the customers which have a mild curable health condition or have contacted health services related to their health status without having a disease or disability. The development needs of the model and its usability for decision support are evaluated with multiple internal stakeholders. Service utilization, diagnosis-specific information, and regional data are seen as important additions to the model, currently consisting of only health status. The outcome-based model provides high-level information, but refinements and developments are necessary for specific application areas identified by the stakeholders: customer assistance, service path development, the management of resource allocation and training administration.Julkisen terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyä koko väestölle rajallisin resurssein. Palveluntarpeen on ennustettu kasvavan ikääntyvän väestön myötä samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tiukkenee nousevista kustannuksista huolimatta. Näiden myötä korostuu tarve ymmärtää potilaslähtöisesti vaikuttavimmat interventiot, joita kullekin on tarpeen järjestää. Palvelutarve yksilöiden välillä on kirjavaa ja kokonaisuus on monimutkaisesti hallittava, joten väestösegmentointi on tarpeellista. Tässä työssä tarkastellaan vaikuttavuusperusteisen väestösegmentointimallin soveltuvuutta tuoreella hyvinvointialueella. Mallin soveltuvuutta arvioidaan palvelutuotannossa pilotoimalla mallia avosairaanhoidon palvelulinjan johdolle. Linjajohdolle pidettyjen työpajojen ja hyvinvointialueen sisäisten haastattelujen perusteella hahmotellaan mallin ja sen tuottaman tiedon käyttökelpoisuutta johtamisen ja toiminnanohjauksen tukena. Väestösegmentointimalli kehitystarpeineen jalkautetaan hyvinvointialueen tietoaltaalle koko hyvinvointialuetasoisen vuoden 2023 asiakasjoukon tietojoukkoon. Työn tuloksena hyvinvointialueen asiakasjoukko jaetaan vaikuttavuusperusteisen väestösegmentointimallin perusteella viiteen segmenttiin tiedossa olevan terveydentilan perusteella. 30 %:lla asiakkaista on vähintään kaksi kroonista sairautta kun 21 %:lla on tasan yksi. Suurin segmentti koostuu 45 %:sta asiakkaita, joiden terveydentila on parannettavissa oleva tai heillä on terveydentilaan liittyvä yhteydenotto terveyspalveluihin ilman sairautta tai vammaa. Mallin kehitystarpeita ja sen käytettävyyttä päätöksenteon tukemiseen arvioidaan yhdessä useampien sisäisten sidosryhmien kanssa. Tiedossa olevan terveydentilan lisäksi palvelunkäyttö, diagnoosikohtainen tieto sekä aluekohtainen tieto nähdään tärkeinä lisäyksinä alkuperäiseen malliin. Vaikuttavuusperusteinen malli antaa ylätason tietoa, mutta mallin tarkentaminen ja kehittäminen ovat tarpeen sidosryhmien tunnistamissa sovelluskohteissa: asia-kasohjauksessa, palvelupolkujen kehittämisessä, resurssien allokoinnissa ja kouluttamisen hallinnoinnissa.Description
Supervisor
Holmström, JanThesis advisor
Hynninen, YrjänäDegerlund, Henna