On the Determinants of Success and Failure of Finnish Product Innovations - The Role of Market Learning, Complementary Assets and Collaboration

Abstract

Since the seminal work of Schumpeter, innovations have been considered an imperative factor enhancing economic growth. Not surprisingly, innovations have received substantial attention both in the public press and in scholarly publications. In the present study, I sought to extend our understanding of the mechanisms that influence product innovation success and failure by addressing how (1) market learning, (2) complementary assets and (3) collaborative ties influence innovation performance.

The research problem was approached by reviewing relevant literature and studying the lifecycles of 61 Finnish product innovations commercialized in 1995-1998 by companies, whose primary industry was manufacture of machinery and equipment, manufacture of electrical equipment and software. The data sources included interviews with key individuals, a questionnaire survey and various secondary sources.

From the perspective of market learning, I argue that previous studies have taken an overly simplistic approach to business model renewal by failing to take into account both their learning and unlearning content. In particular, I found that business model changes that entailed learning were associated with success, while business model changes that entailed unlearning were associated with failure. Moreover, when business model changes incorporated both learning and unlearning, any positive effects of learning were offset by the negative effects associated with unlearning. Again, from the perspective of complementary assets, I found support for the premise that companies endowed with complementary assets are better positioned to appropriate the rents from innovation. However, when companies lacked the required complementary assets, commercial success was contingent on locating centrally in commercial networks. Moreover, the findings also suggest that early R&D collaboration facilitates the formation of later commercial collaborative agreements.

Schumpeterin uraauurtavan tutkimustyön jälkeen innovaatioita on pidetty talouskasvun keskeisenä tekijänä. Ei ole yllättävää, että innovaatiot ovat saaneet merkittävää huomiota sekä mediassa että akateemisissa julkaisuissa. Pyrin tutkimuksessani laajentamaan ymmärrystämme mekanismeista, jotka vaikuttavat tuoteinnovaatioiden menestymiseen ja epäonnistumiseen. Kiinnitän huomiota kolmeen toisiaan tukevaan ilmiöön: (1) markkinaoppimiseen, (2) yritysten resursseihin ja (3) yritysten väliseen yhteistyöhön.

Tutkimuksen näyte koostui 61 suomalaisesta tuoteinnovaatiosta. Kyseiset innovaatiot kaupallistettiin vuosina 1995-1998 ja kaupallistavien yritysten toimialat olivat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä ohjelmistotuotanto. Selvitin innovaatioiden elinkaarten aikaisia tapahtumia haastattelemalla avainhenkilöitä, tekemällä kyselytutkimuksen ja keräämällä tietoa erinäisistä sekundaarilähteistä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet kaikkia liiketoimintamallin muutoksia samanlaisina markkinaoppimistapahtumina. Argumentoin, että tämä näkökulma on liian yksinkertainen. Markkinaoppimiseen liittyy sekä oppimis- että unohtamisprosesseja. Havaitsin, että liiketoimintamallin muutokset, joihin liittyi oppimista, olivat yhteydessä menestymiseen. Vastaavasti liiketoimintamallin muutokset, joihin liittyi unohtamista, olivat yhteydessä epäonnistumisiin. Kun liiketoimintamallin muutoksiin liittyi sekä oppimista että unohtamista, olivat unohtamisprosessin negatiiviset vaikutukset vahvempia kuin oppimisprosessin positiiviset vaikutukset.

Täydentäviä resursseja, kuten tuotantolaitteita, valmistusprosessiosaamista, jakelukanavia ja jälkimarkkinointipalveluita, omistavat yritykset olivat etulyöntiasemassa hyötymään innovaatioistaan taloudellisesti. Toisaalta, kun kaupallistavan yrityksen resurssit olivat vajavaiset, riippui menestys siitä, pystyikö kaupallistava yritys sijoittumaan keskeiseen asemaan kaupallisissa yhteistyöverkostoissa. Kaupallisten yhteistyökumppaneiden löytämistä edesauttoi aikaisen vaiheen tuotekehitysyhteistyö.