Helsingin pääkatujen keski- ja erotuskaistat; Miten luoda turvallinen ja miellyttävä katu kasvillisuuden avulla

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Date

Department

Mcode

ARTS3002

Language

fi

Pages

34

Series

Abstract

Nykyisestä urbanisaatiosta on muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö, jonka johdosta yli puolet maapallon ihmisistä elää kaupungeissa. Suurin osa kaupunkien maankäytöstä rakennukset poisluettuna käytetään liikenteeseen ja sille tarkoitettuihin kulkuyhteyksiin. Euroopan talousalueen maiden pääkaupungeista 42 % yhteensä meni vihreälle infrastruktuurille. Kasvillisuudella on monia ympäristöllisiä, sosiaalisia sekä ekonomisia hyötyjä kaupungeissa. Tämän lisäksi kasvillisuudella vaikutetaan siihen, miten ihminen kokee ympäristön. Suurten yhtenäisten puistojen rakentaminen on nykyisin kallista ja tilaa tarvitaan asumiseen. Kasvillisuudelle saattaa kuitenkin olla muitakin paikkoja elää kuin vain puistot. Kadut ja niiden kaistat tarjoavat vapaata tilaa autojen ja kevyenliikenteen välillä. Samalla katuvihreällä on muita vaikutuksia katuun ja sen käyttöön. Erotus- ja keskikaistoja voidaan käyttää viherkaistoina kasvillisuuden avulla. Tämän kandidaattitutkielman tarkoituksena on tutkia, miten kasvillisuutta käytetään nykyisin pääkatujen keski- ja erotuskaistoilla Helsingissä. Mitä sääntöjä ja lakeja katuistuttamiseen kuuluu ja minkälaisia haasteita istutetut kasvit kohtaavat kadulla. Lisäksi tutkin minkälaisia vaikutuksia kaistojen kasvillisuudella voi olla kadunkäyttäjien kokemaan miellyttävyyteen ja turvallisuuteen kadulla. Mikä tuntuu meistä miellyttävältä ympäristöltä ja kuinka aistimme sen. Kasvillisuuden merkityksestä tiiviissä kaupunkiympäristössä on tehty tutkimuksia, mutta tässä työssä keskityn kasvillisuuden tuomaan turvallisuuteen ja miellyttävyyteen kaupungeissa. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena ja hyödynnän kansainvälisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Lisäksi käytän lähteinäni Suomen Rakennustieto kortistoja ja Helsingin määräyksiä ja ohjeita. Aiheen ymmärtämisiseksi keskityn aluksi Helsingin katujen teknisiin vaatimuksiin, lakeihin ja ohjeisiin, joita tulee noudattaa katuja suunniteltaessa. Tutkin mitä erotus- ja keskikaistat ovat ja niiden syitä kadulla. Seuraavaksi siirryn tutkimaan kasvillisuutta kadulla, sen reunaehtoja ja suosituksia, jonka jälkeen tutkin kasvillisuuden käyttöä Helsingissä ja sen vaatimuksia kadulla. Tämän jälkeen siirryn pääaiheeseen, miten kasvillisuudella luodaan turvallinen katuympäristö ja kasvillisuuden vaikutusta miellyttävyyteen. Kandidaattityön tutkimuskohteena on Sörnäisten rantatie, jonka olen jakanut osiin, sen kaistojen kasvillisuuden mukaan. Kaistojen käyttö Suomessa ei ole vielä monipuolista. Suurin osa kaistoilla käytetyistä kasveista ovat puita, pensaita tai nurmea. Suomen ilmasto ja katujen kapeat sekä suojaamattomat kaistat estävät monien kasvien kukoistamisen kadulla. Vaikka kaistoja käytetään yleensä jakamaan katua, niillä on myös katuympäristöön ja sen käyttäjiin vaikuttavia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää suunnitellussa miellyttävän ja turvallisen katuympäristön luomiseksi.

Description

Supervisor

Mannerla-Magnusson, Meri

Thesis advisor

Taipale, Aada

Other note

Citation