Asukaslähtöinen arviointi lähiöiden peruskorjauksessa - Maunulan ASLA-malli

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Date
2012
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
82
Series
Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA, 7/2012
Abstract
Valtakunnalliseen Lähiöohjelmaan 2008–2011 kuuluneessa ASLA-hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin asukaslähtöisiä arviointimenetelmiä lähiöiden peruskorjaukseen. Hankkeen tapaustutkimus- ja kehittämisalueena toimi Helsingin Maunulan asuinalue. Maunula soveltui kohdealueeksi hyvin muun muassa alueen pitkäaikaisten asukasaktiivisuuden perinteiden ja alueella ASLA-hankkeen aikana käynnistyneen, Suomen oloissa varsin uudenmuotoisen, ryhmäkorjaustoiminnan tähden. Hankkeen metodologinen lähestymistapa perustui ryhmäkorjaustoiminnan ja toisen uudehkon näkökulman, asukkaiden arviointiosallisuuden, tutkimukselliseen ja kehittämistoiminnalliseen yhdistämiseen. Yksittäisinä menetelminä käytettiin muun muassa dokumenttianalyysejä, avaintoimijoiden teemahaastatteluita, ryhmähaastattelua, asukkaiden kriteeririiheä ja kriteeripohjaista arviointikyselyä. Hankkeen tulokset voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: varsinaisiin arviointituloksiin ja menetelmän kehittämiseen liittyviin tuloksiin. Ensin mainituista nostettakoon tässä tiivistelmässä esille se, että asukkaat pitävät hyvän ja onnistuneen peruskorjauksen tärkeimpänä kriteerinälaatua, hinta tulee vasta toiseksi tärkeämpänä. Myös tiedonkulkua ja laajemminkin vuorovaikutusta pidetään edellytyksenä onnistuneelle peruskorjaustoiminnalle. Asukkaat arvostavat vuorovaikutusta jo sellaisenaan, vaikkei sillä aina olisi selkeää tavoitettakaan. Lisäksi peruskorjaushankkeet koetaan hyvin henkilökohtaisesti (tullaan kotiin, omalle reviirille) ja ovatkin näin ollen varsin konfliktialttiita. Hankkeen keskeiset menetelmälliset tulokset olivat hankkeen aikana jäsentynyt asukaslähtöisen arvioinnin toimintakonsepti ja sen esille nostamat asukaslähtöiset arviointikriteerit. Molempia analysoitiin hankkeen aikana hienovaraisesti toimijoittain, aluetasoittain ja prosessivaiheittain. Tämän erottelun todettiinkin olevan yksi keskeinen edellytys konseptin mahdolliselle juurruttamiselle kohdealueelle ja siirrettävyydelle valtakunnallisesti muille lähiöalueille. Yksittäiset arviointikriteerit puolestaan eivät ole välttämättä siirrettävissä alueelta toiselle, vaan ne muotoutuvat viimekädessä kunkin alueen ominaispiirteiden mukaan – siis asukas- ja aluelähtöisesti. Alueaktiiveja tai aluekehittäjiä kannattaa hyödyntää apuna asukaslähtöisen arvioinnin organisoinnissa, sillä heidän tuntemuksensa alueen toimijoista on ylivertainen. Hankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmäkorjausmalli ja varsinkin asukkaiden arviointiosallisuuden idea osana sitä, ovat vielä varsin uusia lähestymistapoja lähiöiden peruskorjauksen problematiikkaan. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia olisi selvitettävä vielä syvemmin tutkimuksellisesti ja niiden tunnettavuutta olisi lisättävä kaikkien lähiöiden peruskorjauksessa mukana olevien toimijoiden, varsinkin asukkaiden, piirissä.
Description
Keywords
korjausrakentaminen, pääkaupunkiseutu, asuinalueet, asukkaat, vaikutusmahdollisuudet, asukaslähtöisyys, arviointimenetelmät, ryhmäkorjausmallit
Other note
Citation