Raision kirjasto-auditorio

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Authors

Date

1999

Department

Arkkitehtiosasto

Major/Subject

Arkkitehtuuri III

Mcode

A-8

Degree programme

Language

fi

Pages

Series

Abstract

Tämä diplomityö esittelee pääkirjastoratkaisun Raision kirjasto-auditorion kilpailuohjelman pohjata. Tekijä osallistui 19.8.-21.1 1.1995 pidettyyn yleiseen suunnittelukilpailuun, ja diplomityö on kasvanut tästä ehdotuksesta. Kirjastolaitos on voimakkaassa murroksessa, informaatioyhteiskunnan uusien tiedontallennus- ja tiedonvälitysmenetelmien sekä julkisen rahoituksen supistustarpeiden asetteessa sen toimintasisällölle uudenlaisia vaatimuksia. Lähtökohdat kiinteiden aineistojen järjestelyssä muuttuvat. Sähköisten tiedontallennusmenetelmien ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Kirjaston tilojen perinteinen jäsentely ja painatus joutuu haastetuksi. Rakennukselta edellytetään nyt rakenteellista joustavuutta: suunnitelmassa on yksinkertainen ja pohjavariaatioita salliva kantava järjestelmä, mahdollisimman paljon ei-kantavia väliseiniä, mahdollisuus vaihteleviin suuriin yhtenäisiin tilakokonaisuuksiin, ja mahdollisuus LVIS-järjestelmien muunteluun. Kirjastorakennus tulee edelleen sijoittaa kaupunkirakenteeseen keskeisesti, fyysisen aineiston vaatiessa helppoa tavoitettavuutta - verkkotiedolla ei sijoituspaikkavaatimuksia ole. Raision kirjasto-auditorion tasainen ja lähtötilanteessa puuton tontti (18 053 m[2]) sijaitseekin lähellä Raision ydinkeskustaa, raskaasti liikennöidyn Nesteentien varrella. Kaavallinen väljyys ja rakennetun ympäristön selkiytymättömyys jättää kirjaston luonteeltaan avoimelle tontille. Yhtenäistä, korttelin rakennusten muodostamaa katujulkisivua tai alueellista rakennuskokonaisuutta ei synny. Kaksikerroksinen kirjasto-auditorio sijoittuu osaksi kaksikerroksista koulukeskusta. Pysäköintialue ja lainaussaleista etelään avautuva nurmikkopiha on istutettu puurivein ja pensain. Auto- ja kevyen liikenteen alueet on pinnoitettu betonilaatoituksella (sidekivi). Rakennus on ympäröity istutuskaukalolla. Tilaohjelma vastaa suomalaisen pikkukaupungin tämän hetken pääkirjaston tilatarpeisiin (Raisio: n. 22 000 as.). Se on laadittu perinteellisen suomalaisen osastojaon varaan: aula näyttelytiloineen, lainaustoimisto, aikuisten osasto, lasten- ja nuorten osasto, käsikirjasto+lukusali+tutkijainhuoneet, musiikkiosasto, lehtialue sekä kirjastohenkilökunnan tilat (hallinto-, aineiston käsittely-, sosiaali-; siivous-, kiinteistönhuolto-, varasto-, väestönsuoja- ja tekniset tilat). Tilaohjelma sisältää lisäksi pääkirjastolle luonteenomaiset oheistilat: auditorio, kokoustila ja kahvio. Aulassa on myös kunnallinen yhteispalvelupiste, missä voi hoitaa suuren osan kunnallisesta viranomaisasioinnista. Rakennuksen rakenteellis-arkkitehtoninen kokonaisratkaisu mahdollistaa tilamuuntelun, esim. siirtymisen aiheenmukaiseen osastojakoon (ns. fakkisalit). Suunnitelmassa esitetty alakattoratkaisu voidaan haluttaessa vaihtaa asennuslattiaksi. Pääosa kirjasto-auditorion käyttäjistä tulee jalan tai polkupyörällä. Polkupyörille on varattu tilaa välittömästi yleisösisäänkäyntien yhteyteen. Käynti kutsuvaan pääaulaan tapahtuu kahdesta vastakkaisesta suunnasta: Nesteentielle ja sen takana olevalle puistokukkulalle avautuvalta pääjulkisivulta ja naapurikoulujen pysäköintialueisiin sovitetulta kirjaston omalta parkkipaikalta. Orientaatio sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella on helppoa tulosuunnasta riippumatta. Eriaikaisesti käytettävät kirjastotilat ovat suorassa yhteydessä aulaan, ja aulan saattaminen toimivaksi onkin ollut keskeinen suunnittelutavoite. Ratkaisun "pistooliplaanissa" pääosin kattovalaistu auditorio (300 kiinteää paikkaa + max 60 irtopaikkaa) aputiloineen, kokoustila ja pääosa kahviota parvekkeineen sijoittuvat sisääntuloakselin koillispuolelle kahdessa tasossa. Muut tilat ovat akselin lounaispuolella, niinikään kahdessa tasossa. Kellaritilat sijaitsevat pääosin aulan alla, aulasta helposti saavutettava väestönsuoja on samalla monikäyttötila. Sisääntulotasossa olevalle päätilalle (lainaussalit) on ominaista tilan yläosaa kiertävä varastokirjastoparvi. Kokonaiskuvaa hallitsevat puoliympyrän käyttö massoittelussa (viittaus rotundoihin kirjastojen merkkikielessä), rauhalliset materiaalit ja vaaleat värit sekä sisä- että ulkopinnoissa, horisontaalisuus ja lepäävyys. Horisontaalilinjaa korostetaan kaikkialla: pintastruktuureissa, ikkunoissa, säleiköissä (kirjastosalien etelä-länsisivujen ikkunapinnat on varustettu ulkopuolisella vaakasäleiköllä), kaiteissa, jne. Materiaalivalikoima on harkitun suppea ja rakennettuun ympäristöön istuva luonnonkiveä, valkobetonia, rappausta, lasia ja maalattua terästä. Oleellista on myös runsas diffuusin ylävalon käyttö, ja sylinterimäiset kattovalokuilut hallitsevatkin kattomaisemaa. Rakennus on kirjastolle luonteenomaisesti syvärunkoinen, ja se aukeaa aulatilaa lukuun ottamatta sisäänpäin. Kevyet väliseinät ovat pääosin teräsrunkoisia ikkunaseiniä. Raisiolaisille on pyritty tarjoamaan matalakynnyksinen yhteinen olohuone, jonka kanssa on helppo ystävystyä. Kirjasto-auditorion laajuutta kuvaavat tunnusluvut:. - yhteenlaskettu huoneala 3.800 m[2]. - kerrosala: 1. krs 3.961 m[2] / 2. krs 1.633 m[2] / yht. 5.594 m[2]. - kellarin ala: 1.000 m[2]. - tilavuus: 31.300 m[3].

Description

Supervisor

Komonen, Markku

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445778

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK