The role of corporate responsibility in talent attraction
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Management and International Business (MIB)
Language
en
Pages
71+3
Series
Abstract
The purpose of this thesis is to examine the impact of corporate responsibility (CR) on employer brands and organisational attractiveness in job search. The motivation towards this topic derives from the conflict where companies invest in attractiveness and acknowledge the importance of a positive CR image but the academic understanding on these issues and their relationship in talent attraction is still developing. This study aims to contribute to the research by studying the perceptions that Finnish highly educated millennials have on CR´s role in job search and employer brands. The research objective is approached with a phenomenographic research methodology within qualitative research where participants´ subjective experiences are unfolded to understand the phenomenon. The empirical data consist of 12 semi-structured, one-on-one interviews with master´s students and recent graduates of Aalto University School of Business. The transcribed interview data is analysed following the Gioia methodology that guides researchers to detect codes, themes, and finally, aggregate dimensions from the data. Two aggregate dimensions and seven sub-themes are identified. The dimensions are Finnish highly educated millennials´ evaluations of employment opportunities and reasons behind CR´s role in Finnish highly educated millennials´ job search. The first dimension indicates that CR is not among the top priorities in job search or a top-of-mind aspect that influences an employer brand. However, the target group still considers the CR image of an employer before applying to the company, particularly in the case of a considerably negative CR image. The second dimension finds that the target group is familiar with the concept of CR but the understanding of its wideness is limited. Also, aspects supporting and hindering CR´s importance in employer brands and job search are introduced, as well as contextual aspects that influence CR´s significance in these situations. The main contribution of the study is that the topic is studied using qualitative interviewing over quantitative questionnaires, as the previous studies on the topic. This results in better understanding of the underlying reasons behind the target group´s views. Owing to this, the main finding is that although CR influences the perceived employer brand, CR´s impact on job search decisions is currently low which is partly due to a limited freedom of choice in the early stage of career. In turn, the significance of CR is expected to increase in the future when the target group has a greater possibility to evaluate employers against their own values. In addition, it is suggested that the target group´s limited understanding of the concept of CR hinders its role in attractiveness, as employment-related aspects, such as fair treatment of employees, are regarded highly attractive but not strongly associated with CR.Tutkielman tarkoituksena on tutkia yritysvastuun vaikutusta työnantajakuvaan ja houkuttelevuuteen työnhaussa. Tutkielman motivaationa on ristiriita, jossa yritykset panostavan houkuttelevuuteensa ja ymmärtävät positiivisen yritysvastuukuvan merkityksen, mutta akateeminen ymmärrys näitä aiheista ja niiden suhteesta kyvykkäiden hakijoiden houkuttelemisessa on vasta kehittymässä. Tutkielma pyrkii vaikuttamaan tähän kehitykseen tutkimalla korkeakoulutettujen millenniaalien näkemyksiä yritysvastuun roolista työnhaussa sekä osana työnantajakuvaa. Tutkimustavoitetta lähestytään kvalitatiivisella, fenomenografisella tutkimusmenetelmällä, jossa haastateltavien subjektiiviset kokemukset auttavat ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Käytännössä empirinen data koostuu 12 puolistrukturoidusta haastattelusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kanssa. Litteroitu haastatteludata analysoidaan Gioia-metodologian mukaisesti, joka ohjaa tutkijaa havainnoimaan yhteneväisyyksiä, teemoja ja viimein pääkokonaisuuksia tutkimusdatasta. Data-analyysi tunnistaa kaksi pääkokonaisuutta ja seitsemän ala-teemaa. Pääkokonaisuudet ovat suomalaisten korkeakoulutettujen millenniaalien arviointi työmahdollisuuksista sekä syyt yritysvastuun rooliin suomalaisten korkeakoulutettujen millenniaalien työnhaussa. Ensimmäisen pääkokonaisuus havainnoi, että yritysvastuu ei ole pääprioriteetti työnhaussa. Kohderyhmä kuitenkin arvioi työnantajakuvaa ennen hakemista, etenkin jos työnantajakuva on erityisen huono. Toisen pääkokonaisuuden havainto on, että kohderyhmä tuntee yritysvastuun konseptin, mutta sen laajuutta ei täysin ymmärretä. Lisäksi, toinen pääkokonaisuus esittelee asioita, jotka tukevat ja toisaalta vähentävät yritysvastuun merkitystä työnhaussa ja työnantajakuvan osana. Tutkielma on merkityksellinen siksi, että se tutkii ilmiötä kvalitatiivisilla haastatteluilla kvantitatiivisen kyselytutkimuksen sijasta, kuten aiemmat tutkimukset aiheesta. Tämä mahdollistaa perustana olevien syiden tunnistamisen liittyen kohderyhmän näkemyksiin tutkimusaiheesta. Täten tutkielman päähavainto on, että vaikka yritysvastuu vaikuttaa koettuun työnantajakuvaan, sen vaikutus työnhakupäätöksenteossa on matala. Osittaisena syynä tähän on vähäisen työkokemuksen aiheuttama rajoittunut valinnanmahdollisuus. Yritysvastuun merkitys arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, kun kohderyhmällä on parempi mahdollisuus arvioida työnantajia omien arvojen pohjalta. Lisäksi tutkimus viittaa siihen, että rajoittunut ymmärrys yritysvastuun laajuudesta vähentää sen roolia houkuttelevuudessa, sillä työskentelyyn liittyvät osa-alueet, kuten työntekijöiden reilu kohteleminen, nähdään erityisen houkuttelevana, mutta ei vahvasti assosioituneena yritysvastuuseen.Description
Thesis advisor
Pälli, PekkaKeywords
corporate responsibility, employer branding, talent attraction, highly educated millennials