House for dance

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorNurkka, Ville
dc.contributor.departmentArkkitehtuurin laitosfi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorKomonen, Markku
dc.date.accessioned2020-12-05T14:14:50Z
dc.date.available2020-12-05T14:14:50Z
dc.date.issued2009
dc.description.abstractSuomalainen taidetanssi tarvitsee Helsinkiin asianmukaiset, kansainvälisetkin vaatimukset täyttävät esitys- ja harjoitustilat. Diplomityöni, Tanssin talo, on vapaa tutkielma tanssitaiteelle omistetusta julkisesta uudisrakennuksesta Helsingin Suvilahteen, osaksi alueelle kehittyvää kulttuurikeskusta jonka yhtenä sisältöalueena tulee olemaan esittävä taide. Suvilahden vanha voimala-alue on merkittävä esimerkki maamme teollisuusarkkitehtuurista ja teräsbetonin varhaisesta käytöstä kantavissa rakenteissa. Perustamiskauden rakennukset ovat vuosilta 1909-1910 ja niiden arkkitehtina toimi Selim A. Lindqvist. Helsingin nykyisen kantakaupungin, tulevaisuudessa rakentuvan Kalasataman alueen ja Hanasaaren voimala-alueen välissä Suvilahti tarjoaa julkiselle rakentamiselle mahdollisuuden määrittää osaltaan kehittyvän alueen imagoa. Yleisö on aina osa taidetanssin teosta, sen ja esityksen tekijöiden välinen suhde on Tanssin talon arkkitehtuurin ja toiminnallisuuden perusta. Esitystiloissa korostuu tanssijoiden ja yleisön yhteinen tilakokemus, ei esityksen illuusio. Tilallisesti neutraali ja luonteeltaan tekniseen muunneltavuuteen perustuva esitystila ei tue hetkeen perustuvien teosten pysyvämpää ulottuvuutta, arkkitehtuuria. Tanssin talossa kohtaamiset eivät rajoitu esitystiloihin. Esitysympäristössä tilojen, reittien ja eri käyttäjien rajapinnat ovat huokoisia ja liike tanssille luonteenomaisena piirteenä välittyy myös talon ulkopuolelle. Julkisten tilojen suuntaus sisäänkäyntiaukiolle ja maantasokerroksen aktiivisuus liittävät Tanssin talon osaksi Suvilanden alueen kokonaisuutta. Pääaula kerää eri toiminnot ja käyttäjät yhteen, siirtyminen toisen kerroksen esitystiloihin korostaa liikkeen merkitystä. Aulan, esitystilojen ja lavastepajan yhteys mahdollistaa esitysten ja yleisöjen liikkumisen tilojen välillä. Näyttämötekniikan merkitys korostuu esitystiloissa, suuren salin valaistussillat kokoavat näyttämön ja katsomon yhdeksi tilaksi. Pienessä salissa tanssijoiden ja katsojien tiloja ei ole erotettu toisistaan, vaan yleisö sijoittuu osaksi esitystä. Tanssin talon julkisivut ovat eri sävyihin patinoituvia metalleja; alumiinipronssia, messinkiä, kuparin ja sinkin seosta ja alumiinia sekä lasia ja betonia. korkean aulan sisäseinät ja katto ovat vaaleaa koivuviilua. Kantava rakenne koostuu tilojen koon ja luonteen mukaan pilarilaatta-rakenteesta sekä pitkät jännevälit ylittävistä ristikkopalkeista. Laajuustiedot: hyötyala 7357 m2, kerrosala 9210 m2, bruttoala 10520 m2fi
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96195
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120555029
dc.language.isofien
dc.programme.majorArkkitehtuuri IIIfi
dc.programme.mcodeA-8fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keyworddance arten
dc.subject.keywordtaidetanssifi
dc.subject.keywordSuvilahtien
dc.subject.keywordSuvilahtifi
dc.subject.keywordperformance environmenten
dc.subject.keywordesitysympäristöfi
dc.titleHouse for danceen
dc.titleTanssin talofi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.idinssi36819
local.aalto.openaccessno

Files