Henkilöstötilinpäätös ja tuottavuuden edellytykset asiantuntijaorganisaatiossa

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2012
Major/Subject
Työpsykologia ja johtaminen
Mcode
TU-53
Degree programme
Language
fi
Pages
99 s.
Series
Abstract
The competitive advantage in developed economies is based increasingly on intangible assets. In accounting the intangibles are not shown, however. This study is about human resource statements, which companies use for communicating the state and development of their intangible assets to eternal stakeholders. The aim of this study is to produce new information about human resource statement, the process of collecting the required data for it and the benefits that can be achieved through publishing it. Research questions of this case study are: (1) what type of human resource statement fits to an expert organization, (2) what human resource statement tells about the state of a company, (3) what benefits can be obtained by publishing a human resource statement and (4) which preconditions exist for knowledge worker productivity and how the preconditions should be determined for an expert organisation. Fingrid Oyj, a national power grid company, was selected as a case company. In this research, a model for human resource statement for the case company will be designed, the needed data will be collected and the collected data will be edited to fit a human resource statement. The designed model is based mainly on Ahonen (1998), the most used human resource statement model in Finland, and consists of three parts: human resource accounting (costs), human resource report (resources) and indicators (summary). The detailed structure is based on literature, values and business idea of the case company and the available data in the case company. The model by Ahonen (1998) is described in the literature as a human capital reporting model. Based on definition of Edvinson & Malone (1997), human capital is a part of intellectual capital. The other parts are customer, process and innovation capital. Human resource report analyses, however, customer relationships, organizational processes and innovation activity. Thus, a description of the model as human capital reporting model, is an understatement. The model should rather be described as a model of intellectual capital reporting. By publishing a human resource statement, the case company can achieve both internal and external benefits. Human resource statement supports all the values of the firm. Publication of human resource statement would increase managers' commitment to human resource development. The report would give new information about the cost structure of human resources and would summarise the big amount of human resource information that is collected in the firm. Human resource statement would offer external stakeholders more open information about the development of the work society and would thus boost the image of a company taking care of their employees. Based on this study, human resource accounting can be considered as an excellent overview for the preconditions of knowledge worker productivity. A connection to productivity was found with a vast majority of the analysis in the human resource report. Of the knowledge worker productivity factors identified in the literature, only those related to the physical work place environment were missing a match in the human resource report. By adding measures for workplace design, the link between human resource statement and productivity can be concluded. This is valuable observation; by connecting human capital statement to productivity, its attractiveness can be increased.

Yritysten kilpailukyky kehittyneissä talouksissa perustuu yhä suuremmalta osin aineellisen varallisuuden sijaan henkiseen pääomaan. Yritysten kirjanpidossa henkinen pääoma ei kuitenkaan näy. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa henkilöstötilinpäätöksestä, siihen liittyvästä tietojen keruuprosessista ja sen hyödyistä, Tapaustutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: (1) minkälainen henkilöstötilinpäätös sopii asiantuntijaorganisaatiolle, (2) mitä henkilöstötilinpäätös kertoo asiantuntijaorganisaation tilasta, (3) mitä hyötyjä henkilöstötilinpäätöksestä olisi yhtiölle sisäisesti ja mitä sidosryhmäsuhteiden kannalta ja (4) mitä edellytyksiä tietotyön tuottavuudelle on ja miten tuottavuuden edellytykset pitäisi määrittää asiantuntijaorganisaatiossa. Kohdeyritykseksi valittiin Fingrid Oyj, Suomen kantaverkkoyhtiö. Tutkimuksessa suunnitellaan kohdeyritykselle henkilöstötilinpäätösmalli, kerätään siihen liittyvät tiedot ja muokataan tiedot henkilöstötilinpäätökseen sopivaan muotoon. Suunniteltu malli koostuu kolmesta osasta: henkilöstötuloslaskelmasta (kulut), henkilöstökertomuksesta (voimavarat) ja tunnusluvuista (yhteenveto). Yksityiskohtainen rakenne perustuu kirjallisuuden lisäksi kohdeyrityksen arvoihin ja liiketoimintaideaan sekä yrityksessä saatavilla olleeseen tietoon. Henkilöstötilinpäätöstä kuvataan kirjallisuudessa henkilöstöpääoman raportointimalliksi. Edvinson & Malonen (1997) määritelmän mukaan henkilöstöpääoma on osa älyllistä pääomaa, jonka muut osa-alueet ovat asiakas-, prosessi- ja innovaatiopääomat. Henkilöstökertomus kuvaa työkyvyn käsitteeseen perustuen henkilöstön tilaa terveyden, osaamisen ja työyhteisön näkökulmista. Osana työyhteisön analyysia tarkastellaan kuitenkin asiakassuhteita, organisaation prosesseja ja innovatiivisuutta. Näin ollen nykyinen tapa kuvata henkilöstötilinpäätös ainoastaan henkilöstöpääoman raportointimallina antaa mallista kansainvälisesti käytetyn määritelmän rinnalla vähättelevän kuvan. Sen sijaan tulisi puhua älyllisen pääoman raportointimallista. Henkilöstötilinpäätöksen julkaisemisella kohdeyritys voi saavuttaa sekä sisäisiä että ulkoisia hyötyjä. Henkilöstötilinpäätös tukee kohdeyrityksen kaikkia neljää arvoa. Sen näkyvä julkaiseminen vuosikertomuksen yhteydessä sitouttaisi johtoa entistä enemmän henkilöstön kehittämiseen. Raportti antaisi uutta tietoa henkilöstömenojen rakenteesta ja jäsentäisi nykyisin työyhteisöstä kerättävää suurta tietomäärää helpommin käytettävään muotoon. Henkilöstötilinpäätös kertoisi sidosryhmille (mm. asiakkaat, omistajat ja potentiaaliset työnhakijat) avoimemmin työyhteisön kehityksestä ja tehostaisi näin kuvaa henkilöstöön panostavasta yhtiöstä. Tutkimuksen perusteella henkilöstötilinpäätöstä voidaan kokonaisuutena pitää erinomaisena tietotyön tuottavuuden edellytyksien indikaattorina. Valtaosalla henkilöstökertomuksen osa-alueista todettiin kirjallisuuden perusteella olevan yhteys tuottavuuteen. Kirjallisuudesta tunnistetuista tietotyön tuottavuuden edellytyksistä vain työympäristöön liittyvillä tekijöillä ei ollut vastinetta henkilöstökertomuksessa. Lisäämällä henkilöstökertomukseen työympäristöä koskevat mittarit saadaan täydennettyä henkilöstötilinpäätöksen yhteys tuottavuuteen. Tämä on merkittävä huomio, sillä yhdistämällä henkilöstötilinpäätös tuottavuuteen voidaan sen houkuttelevuutta lisätä yritysten silmissä.
Description
Supervisor
Järvenpää, Eila
Thesis advisor
Vesanen, Jenni
Keywords
henkilöstötilinpäätös, tietotyön tuottavuus, asiantuntijaorganisaatio, henkilöstöpääoma, älyllinen pääoma, henkilöstöraportointi, human resource statement, knowledge worker productivity, human capital, intellectual capital, expert organisation
Other note
Citation