Green factor in built environment

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorVallinkoski, Mervi
dc.contributor.authorPelo, Marja
dc.contributor.departmentArkkitehtuurin laitosfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorSinkkilä, Jyrki
dc.date.accessioned2020-12-28T10:42:41Z
dc.date.available2020-12-28T10:42:41Z
dc.date.issued2012
dc.description.abstractThis master's thesis is a pilot project ordered by the City of Jyväskylä. This thesis aims to introduce the principles of green factor projects already followed around the world and to consider the possibilities of adapting the green factor method in Jyväskylä. This work serves as a basis for any further development and application of the green factor method as a part of developing and planning the built environment. Green factor strives, in particular, to respond to the problems in built environment caused by the climate change. Green factor promotes solutions which, for example, support the natural treatment of storm water as well as richer use of vegetation. Green elements help to reduce the storm water runoff, enhance microclimate, reduce air pollution, create habitats for animals and also increase the diversity and appearance of urban areas. Green factor as a method offers one solution to respond to the challenges posed by the climate change in built environments. The thesis presents the background of the green factor method, reasons for developing it, and ways in which it is formed and applied. The work introduces three green factor projects already running around the world, Biotopflächenfaktor in Berlin (Germany), Green factor in Seattle (USA) and Grönytefaktor in Malmö (Sweden). The thesis concludes with a section reporting experiences from the application of principles of the green factor method to pilot sites in Jyväskylä; a one-family housing block in The Housing Fair of Jyväskylä 2014 area and an apartment building block in the center of the city. Green factor targets were defined, score sheets drawn, and plans for the sites made, based on the green policy and climate program, the overall principle being increasing the amount and diversity of the green infrastructure in the built environment. The green factor calculation sheets and schematic plans were devised to reach these objectives. Upon request from City of Jyväskylä, architect Wim Havinga drew two complementary plans for the center site, on which an examination of the region's green factor was based. The plans aim to examine the application possibilities of green factor in Jyväskylä as well as the formability of the green factor method according to the built environment and to the target set.en
dc.description.abstractTämä diplomityö on Jyväskylän kaupungin tilaama pilottiprojekti. Työn tavoitteena on tuoda esille maailmalla käytössä olevien vihertehokkuusmenetelmien periaatteita sekä pohtia vihertehokkuustyökalun soveltamismahdollisuuksia Jyväskylässä. Työ toimii pohjana mahdolliselle vihertehokkuusmenetelmän jatkokehittelylle ja soveltamiselle osana rakennetun ympäristön kehittämistä ja suunnittelua. Vihertehokkuuden tavoitteena on vastata erityisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin rakennetussa ympäristössä. Vihertehokkuudella edistetään ratkaisuita, jotka tukevat mm. hulevesien luonnonmukaisempaa käsittelyä sekä runsaamman kasvillisuuden käyttöä. Vihreiden elementtien avulla vähennetään hulevesistä johtuvaa tulvariskiä, parannetaan pienilmastoa, vähennetään ilman epäpuhtauksia, luodaan habitaatteja eläimistölle sekä lisätään kaupunkiympäristöjen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Työssä käydään läpi vihertehokkuusmenetelmän kehittämisen taustoja, muodostamisen periaatteita ja käytännön soveltamista. Työssä esitellään kolme maailmalla käytössä olevaa vihertehokkuushanketta; Berliinin Biotopflächenfaktor (Saksa), Seattlen Green Factor (USA) sekä Malmön Grönytefaktor (Ruotsi). Työn viimeisessä osassa sovelletaan vihertehokkuuden periaatteita Jyväskylän pilottikohteissa; Jyväskylän asuntomessujen 2014 pientalokorttelissa sekä ydinkeskustan asuinkorttelissa. Kohteille asetettiin vihertehokkuustavoitteet perustuen mm. Jyväskylän kaupungin viherpolitiikkaan ja ilmasto-ohjelmaan, yleisenä tavoitteena ollen rakennetun ympäristön vihreän infrastruktuurin lisääminen ja monipuolistaminen. Tavoitteiden perusteella muodostettiin vihertehokkuuden laskentakaaviot sekä kaaviomaiset pihasuunnitelmat pilottikortteleille. Arkkitehti Wim Havinga laati Jyväskylän kaupungin toimesta ydinkeskustan kortteliin kaksi täydennysrakentamisluonnosta, joihin työn vihertehokkuustarkastelut pohjautuvat. Suunnitelmien tarkoituksena on tutkia vihertehokkuuden soveltamismahdollisuuksia Jyväskylässä sekä menetelmän muokattavuutta rakennetun ympäristön ja asetettujen tavoitteiden mukaan.fi
dc.format.extent98
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/100580
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020122859411
dc.language.isofien
dc.programme.majorMaisema-arkkitehtuurifi
dc.programme.mcodeMA-94fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordgreen factoren
dc.subject.keywordvihertehokkuusfi
dc.subject.keywordgreen infrastructureen
dc.subject.keywordvihreä infrastruktuurifi
dc.subject.keywordecological functionsen
dc.subject.keywordekologiset toiminnotfi
dc.subject.keywordbuilt environmenten
dc.subject.keywordrakennettu ympäristöfi
dc.subject.keywordJyväskyläfi
dc.titleGreen factor in built environmenten
dc.titleVihertehokkuus rakennetussa ympäristössäfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.idinssi46074
local.aalto.openaccessno
Files