On regional variations in eating disorder risk and sense of belonging among Finnish adolescents: A comparative study of the years 2021 and 2023

Thumbnail Image

Files

master_Valve_Venla_2025.pdf (2.29 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-05-16

Department

Major/Subject

Systems and Operations Research

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Mathematics and Operations Research

Language

en

Pages

66

Series

Abstract

Eating disorders affect people of all ages, regardless of gender, socioeconomic background or body size. However, adolescence marks a particularly vulnerable period for their onset. While relatively few adolescents meet full diagnostic criteria, eating disorder psychopathology—including shape and weight concerns as well as disturbed eating and weight-control behaviors—is widespread, especially among young girls. Eating disorders are associated with functional impairment, depression, anxiety, self-harm, suicide, and morbidity, making the study of their prevalence and development in adolescent populations a matter of significant public concern. In this thesis, we examine the development of eating disorder risk among Finnish adolescents between 2021 and 2023, with particular attention to differences across school levels, genders, and geographical regions—grouped by the wellbeing services counties of Finland. In addition to eating disorder risk, we analyze students’ self-reported group or community belonging during the same period. The data is obtained from a nationwide school survey conducted by the Finnish Institute of Health and Welfare, providing a comprehensive sample of adolescents aged 14–19 across Finland. Eating disorder risk increased significantly across all studied student groups from 2021 to 2023, with the exception of upper secondary school boys, where the change was not statistically significant. The increase was observed in nearly all wellbeing services counties across Finland. Young girls in 8th and 9th grades were particularly affected, with more than one-third at risk for an eating disorder in 2023. Although most students reported a sense of belonging to an important group or community, this trend showed a general decline. A higher sense of belonging was associated with lower eating disorder symptoms at the county level; however, the association was not statistically significant after testing. To address the rise in eating disorder risk, we review two prevention programmes shown to be effective among adolescents and discuss the protective potential of home environment.

Syömishäiriöitä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä sukupuoleen, sosioekonomiseen taustaan tai kehon kokoon katsomatta. Nuoruus on kuitenkin erityisen herkkä vaihe niiden puhkeamiselle. Lisäksi vaikka vain harva nuori täyttää syömishäiriön diagnostiset kriteerit, syömishäiriöoireet—kuten huoli painosta tai kehon ulkomuodosta sekä häiriintynyt syömis- ja painonhallintakäyttäytyminen—ovat hyvin yleisiä nuorten, erityisesti tyttöjen, keskuudessa. Syömishäiriöillä on vakavia seurauksia nuorten toimintakyvylle. Ne esiintyvät usein samanaikaisesti muiden psyykkisten häiriöiden kanssa, ja syömishäiriöön sairastuneilla nuorilla on kohonnut itsetuhoisuuden ja itsemurhan riski. Nuorten syömishäiriöiden esiintyvyyden ja kehityksen ymmärtäminen on siksi tärkeä tutkimuskohde kansanterveydellisestä näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä tarkastelemme suomalaisten 14–19 vuotiaiden nuorten syömishäiriöriskin kehitystä vuosina 2021–2023, painottaen eroja kouluasteen, sukupuolten ja hyvinvointialueiden välillä. Syömishäiriöriskin lisäksi tutkimme opiskelijoiden kokemaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen yhteyttä syömishäiriöriskiin alueellisella tasolla. Aineisto on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä, joka tarjoaa kattavan otoksen koko maan nuorista. Syömishäiriöriski kasvoi merkittävästi kaikissa tutkituissa opiskelijaryhmissä vuosien 2021 ja 2023 välillä, lukuun ottamatta lukiopoikia, joiden kohdalla muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Syömishäiriöriskin kasvua havaittiin lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa olivat 8. ja 9. luokan tytöt. Vuonna 2023 yli kolmasosa heistä oli syömishäiriöriskissä. Vaikka suurin osa opiskelijoista kertoi kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön, yhteenkuuluvuuden kokemus oli yleisesti ottaen laskussa. Alueilla, joilla yhteenkuuluvuus oli vahvempaa, havaittiin vähemmän syömishäiriöoireilua, mutta yhteys ei säilynyt tilastollisesti merkitsevänä tarkemmassa testauksessa. Tulosten pohjalta tarkastelemme kahta kansainvälistä ennaltaehkäisyohjelmaa, joiden on osoitettu olevan tehokkaita nuorten syömishäiriöriskin vähentämisessä. Lisäksi käsittelemme kotiympäristön merkitystä suojaavana tekijänä.

Description

Supervisor

Ilmonen, Pauliina

Keywords

adolescents, eating disorder symptoms, Finland, proportion test, sense of belonging, Spearman's rank correlation coefficient

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202506174890

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI