Viherkertoimesta papua helsinkiläiseen piharakentamiseen? - Pihasuunnittelun ja -rakentamisen nykytila ja viherkertoimen käytettävyys piha-alueiden suunnittelun apuvälineenä - VIHERKEHÄ-hankkeen loppuraportti

Thumbnail Image

Files

isbn9789526061252.pdf (3.02 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2015

Department

Maankäyttötieteiden laitos
Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

52

Series

Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA, 4/2015

Abstract

Yard areas are an integral part of a livable and ecological built environment. However, planning, building and maintaining the yards is increasingly challenging. These challenges are sought to overcome by the introduction of various planning tools, out of which green factor tool is one. The green factor tool offers a numeric value for the share between the built area and green areas within a single plot. The city of Helsinki in 2013 examined the potential of the green factor tool applicable to the city. In this report we present the views of various experts on the usability of the tool as a planning tool and present with on overview on the state of planning and construction of green areas in Helsinki. The aim of introducing the tool is to provide developers with more freedom considering planning and constructing the yard areas, while maintaining an overall level of ecological and other values, as set by the city. Through the interviews we concluded that while it is relatively easy to use of the tool and a related target level in planning practices as a mandatory condition for building permits, support from both the developers and future residents is needed for it to become an established tool. As the overall quality of yard areas is reasonably high already, the regional target level of the tool should be set high enough to attract additional investment in planning and construction of the yards. Although the quality of yards has improve in Helsinki over the past decades, many challenges remain that the city shares with other growing city regions. These include:  • Infill building and heavy building pressure in general that leads to underground parking and other technical solutions that extend to the yard areas, having a big impact on the nature of the yards • Demands of rescue services concerning the accessibility of the yards and underground infrastructure leave less and less space for plantings. They also affect on the recreational values of the yards • On the side of planning and construction, maintaining the yards is increasingly challneging due to the artificial growth conditions Based on the interviews we ask whether the ecological values of yard areas as called for by the green factor tool in fact are justified, or whether the recreational functions of yards should be prioritised after all?

Pihat ovat tärkeä osa viihtyisää ja ekologista kaupunkirakennetta. Pihojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyy kuitenkin lisääntyvässä määrin haasteita, joita on koetettu ratkaista erilaisilla kestävän kaupunkisuunnittelun apuvälineillä. Näistä yksi on viher-rakenteiden ekologisuutta ja tontin viherpinta-alan suhdetta koko tontin pinta-alaan mittaava viherkerroin. Helsingin kaupungin ympäristökeskus teetti vuonna 2013 konsulttiselvityksen, jossa laadittiin kaupungille oma viherkerroinmalli. Tässä raportissa käymme läpi pihasuunnittelun ja kaavoituksen parissa toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä viherkertoimen käyttökelpoisuudesta pihasuunnittelun apuvälineenä ja luomme samalla katsauksen helsinkiläisen pihasuunnittelun ja -rakentamisen nykytilaan. Viherkertoimen ideana on kannustaa rakennuttajia tuottamaan laadukkaita ja innovatiivisia piha-alueita ja laajentaa viherrakenteiden käsitettä myös rakennusten ulkopinnoille selkeän alueellisen tavoitetason asettamisen ja toteutuksen vapauden yhdistelmällä. Kerroin voidaan tuoda osaksi kaavoitusjärjestelmää verrattain yksinkertaisesti antamalla sen käytöstä kaavamääräys. Nykytilaan peilaten rakennuttajien ja ostavan yleisön myönteinen tahtotila on keskeinen tekijä kertoimen vakiintumisessa käyttöön. Lisäksi kertoimen tavoitetason täytyy olla riittävän korkealla, jotta se pakottaisi toimijat hyödyntämään pihoilla tavanomaisista poikkeavia elementtejä ja nostamaan piharakentamisen tasoa nykyisestä hyvästä perustasosta.  Pihojen taso on viime vuosikymmeninä selvästi parantunut, mutta kasvavan kaupungin mukana ovat kasvaneet myös piharakentamisen haasteet. Viherkerroin ei haastattelujen perusteella täysin kykene ohittamaan näitä haasteita, jotka asettavat pihojen viherrakenteille varsin tiukat reunaehdot: • Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja suuri tonttitehokkuus etenkin keskustan aluerakentamisalueilla yhdistettynä autopaikkanormeihin johtavat usein teknisiin piharatkaisuihin, joiden rakentaminen ja hoito on kallista ja haastavaa. • Kiristyneet pelastusmääräykset ja lisääntyvä maanalainen infra jättävät viherelementeille yhä vähemmän tilaa ja tuovat pihoille ihmisen mittakaavalle vierailta tilaelementtejä, kuten leveitä pelastusväyliä ja nostoaukioita. • Piharakentamisen ohella myös viherrakenteiden hoito on aiempaa haastavampaa. Hoidossa on nykyisellään puutteita sekä ammattitaidon että elinkaariajattelun osalta. Haastattelujen pohjalta voidaan myös kysyä, tuleeko ekologisten arvojen olla ensisijainen kaupunkipihojen rakentamista ohjaava tavoite, vai pitäisikö pihojen suunnittelussa ennemminkin miettiä uusia keinoja ja näkökulmia pihojen asukkaita palvelevien virkistysarvojen lisäämiseen?

Description

Keywords

piharakentaminen, pihasuunnittelu, viherkerroin, viheralue, green factor, planning, yard, green areas

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6125-2

Collections

[report] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG