Elokuva tilana-Tilasuunnittelun ja elokuvalavastuksen rajapinnat Wes Andersonin elokuvissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Sisustusarkkitehtuuri
Mcode
ARTS3016
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
22
Series
Abstract
Tilasuunnittelun, arkkitehtuurin ja elokuvan väliset suhteet juontavat juurensa ensimmäisten elävien kuvien esittämiseen vuonna 1895. Elokuva on vaikuttanut arkkitehtuuriin yhtä lailla kuin arkkitehtuuri on vaikuttanut elokuvaan. Lavastuksessa ja sisustusarkkitehtuurissa työskennellään pitkälti samojen lainalaisuuksien parissa. Väri, valo, tila, ja niiden väliset suhteet rakentavat visuaalisen ympäristön, joka tukee elokuvan tarinaa. Todellisessa rakennetussa tilassa nämä samat elementit rakentavat perustan sille, millaiseksi tilan koemme. Tämä kandidaatintyö tutkii rakennettujen ja kuvattujen tilojen välisiä suhteita, niiden pysyvyyttä sekä autenttisuutta. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Kandidaatintyötä ohjaavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mikä saa tilan tuntumaan elokuvassa oikealta? Mitä elokuvalavastuksen keinoja Wes Anderson käyttää luodakseen tilallisen kokemuksen? Miten arkkitehtuuri, värit ja tarina keskustelevat elokuvassa keskenään? Työssä tutkittiin tilasuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja lavastukseen liittyvää kirjallisuutta. Työssä tutkittiin myös värien käyttöä, aisteja sekä sommittelun periaatteita. Työssä analysoidaan kahta Wes Andersonin ohjaamaa elokuvaa: Grand Budapest Hotel sekä The Darjeeling Limited. Analyysi toteutettiin tarkastelemalla elokuvista poimittuja pysäytyskuvia aiemmin työssä käsitellyn teorian pohjalta. Kandidaatintyö pyrki esittelemään niitä lavastuksen keinoja, joita voidaan hyödyntää myös tilasuunnittelussa. Työssä käsiteltiin rakennetun tilan pysyvyyttä, sen tunnelmia sekä tilan fyysisiä ja kokemuksellisia ulottuvuuksia. Elokuva-analyysien myötä voidaan huomata Andersonin käyttävän niin perinteisiä teatterilavastuksen keinoja kuin myös keskisommitelmia, vastaväripareja, knolling-sommittelua sekä liikettä luodakseen vivahteikkaan ja dynaamisen tilakokemuksen. Opinnäytetyössä käy ilmi, että elokuvalavastus luo alustan monipuoliselle ja taiteelliselle tilasuunnittelulle. Lavastuksessa voidaan vapaammin kokeilla sellaisia ratkaisuja, joita ei toteutettaisi todellisessa rakennetussa ympäristössä.Inredningsarkitektur, arkitektur och film har en sammansvetsad och lång historia. Sedan de första levande bilderna visades i Paris 1895 har dessa fält varit i ständig dialog med varandra. Film har kommit att påverka arkitektur samtidigt som arkitektur har kommit att påverka film. Inredningsarkitektur och filmscenografi arbetar huvudsakligen kring likadana villkor när det gäller att planera och skapa utrymmen. Färg, ljus, rum samt relationerna mellan dessa faktorer bygger upp den visuella helhet som stöder filmens berättelse. I förverkligade och konstruerade rum utgör ovannämnda element grunden för hur vi upplever utrymmen. Denna kandidatavhandling undersöker konstruerade utrymmen och rum i film, deras relation med varandra, deras hållbarhet och äkthet. Arbetet behandlar även rumsupplevelse i relation till fysiska rum. Arbetet är förverkligat som en litteraturforskning. Forskningsfrågorna som styr avhandlingen är följande: Vad får utrymmen i film att kännas äkta? Vilka scenografiska medel använder Wes Anderson för att skapa en rumslig upplevelse? Hur samtalar arkitektur, färg och berättelse i film? I arbetet undersöktes litteratur angående inredningsarkitektur, arkitektur och scenografi. Avhandlingen behandlar även färganvändning, sinnen samt bildkomposition. I arbetet analyseras två av Wes Andersons filmer: Grand Budapest Hotel och The Darleeling Limited. Analysen förverkligades genom att studera stillbilder ur filmerna på basen av teori och tidigare forskning som behandlas i avhandlingen. Undersökningens syfte var att presentera de scenografiska metoder som även kan utnyttjas inom inredningsarkitektur. I avhandlingen behandlades hållbarheten av konstruerad arkitektur och rum, dess atmosfärer samt rummets fysiska egenskaper. I arbetet behandlades teorier och litteratur om vad som får ett rum att kännas äkta. Utgående från filmanalyserna kan man konstatera att Anderson i sina filmer använder både traditionell teaterscenografi, bildkomposition, knolling, färg samt rörelse för att skapa en nyanserad och dynamisk rumsupplevelse. Kandidatavhandlingen visar att filmscenografi utgör en bas för mångsidig och konstnärlig rumsdesign. Inom scenografi kan man friare experimentera med lösningar som inte nödvändigtvis skulle förverkligas inom konstruerad inredningsarkitektur.Description
Supervisor
Pirinen, AnttiThesis advisor
Pietilä, SannaKeywords
lavastus, tilasuunnittelu, elokuva, Wes Anderson, tunnelma, kokemuksellisuus