Pula-ajan puuarkkitehtuuria - yleishyödyllinen rakennustuotanto Tampereella 1919-1927

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Authors

Date

2003

Department

Arkkitehtiosasto

Major/Subject

Arkkitehtuurin historia

Mcode

A-27

Degree programme

Language

fi

Pages

120

Series

Abstract

Valtion ja kuntien lainoittama 1920 -luvun yleishyödyllinen rakennustuotanto käsittää lyhyen, mutta intensiivisen vaiheen Suomen kaupunkirakentamisen historiassa. Tämä diplomityötutkielma käsittelee Tampereen osalta tätä sosiaalisen asuntorakentamisen kannalta merkittävää ajanjaksoa lähinnä kahdella tasolla, toisaalta esitellään itse rakennustoimintaa ja sen erityispiirteitä ja toisaalta rakennustoiminnan tuloksena syntynyttä pienasuntoarkkitehtuuria. Taustakartoituksena esitellään 1910 -luvulla esiin noussutta asuntoreformiaatetta ja sen vaikutusta pienasuntosuunnitteluun. Lisäksi luodaan katsaus Tampereen osalta kaupungin monimuotoiseen perinteiseen työväenasumiskulttuuriin, josta nykypäivään on säilynyt vain muutamia fragmentteja. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen pula-aika ja sisällissodan hävitykset synnyttivät Tampereella huutavan asuntopulan ja muodostivat rakentamiselle tiukat taloudelliset puitteet. Kustannusten minimointiin pyrittiin mm. rationaalisella suunnittelulla ja säästörakennustavoilla. Puusta tuli 20 -luvun taitteessa kaupungissa ylivoimaisesti suosituin rakennusmateriaali. Asuntopulan korjaamiseksi valtio rahoitti vuosivälillä 1920 - 26 kaupunkiemme pienasuntorakentamista korottomilla avustuslainoilla ja halpakorkoisilla kuoletuslainoilla. Näitä myönnettiin kaupunkien oman asuntotoiminnan lisäksi nk. yleishyödyllisten rakennusyhtymien pienasuntotuotantoon sekä omakotirakentajille. Tampere näytteli valtakunnallisesti varsin merkittävää roolia asuntopulan ratkaisupyrkimyksissä ja asuntoreformin ihanteiden soveltamisessa rakennustoimintaan. Asuntojen suhteellinen lisäys oli suurimpia maamme kaupunkien joukossa ja myös laadullisesti pyrittiin hyviin tuloksiin. Kaupungissa kyettiinkin luomaan kestävää ja korkeatasoista klassistista puuarkkitehtuuria ja harmonisia, yhtenäisiä aluekokonaisuuksia. Sosiaalisena rakennustuotantona toteutettiin useita huomattavia puutaloalueita, joista mainittakoon Pyynikinrinteen alue (yhtiötaloja) sekä huomattavia osia Petsamon, Lapin, Viinikan, Nekalan ja Härmälän työväen esikaupungeista. Onkin huomattava, että omakotiliike sai Tampereella 1920 -luvulla absoluuttisesti laajimmat mitat Suomen kaupungeista. Työni lopussa esitän pienessä suunnitteluosuudessa nykyisen Puu-Tammelan eteläosan kahden korttelin eheyttämistä täydennysrakentamisen keinoin. Kyseinen alue sisältää 1920 -luvun yleishyödyllisenä tuotantona toteutettuja omakotitaloja ja yhtiötaloja. Huomattava osa vanhasta rakennuskannasta on tuhoutunut ja jäänyt hoitamatta ja alue onkin nykyään välittömän saneerausuhan alainen.

Description

Supervisor

Helander, Vilhelm

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120449374

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK