Puhekielisyys verkkokeskustelussa

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Economics | Master's thesis

Date

2011

Major/Subject

Finnish and Communication
Suomen kieli ja viestintä

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

88

Series

Abstract

Tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkielmassa luotiin katsaus kahteen hyvin erilaiseen aihepiiriin, suomalaiseen sosiolingvistiseen variaationtutkimukseen sekä ulkomaiseen verkkokeskustelun tutkimukseen. Perinteistä sosiolingvististä puhekielen variaationtutkimusta sovellettiin uudelle alueelle, kirjoitettuun suomenkieliseen verkkokeskusteluun. Kyse oli siis eräänlaisesta soveltavasta pilottitutkimuksesta. Verkkokeskustelusta tutkittiin sen puhekielisyyttä sekä keskustelijoiden kielenkäyttötapoja, ja eri keskustelutyyppejä verrattiin toisiinsa. Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja perustui siihen, että pääkaupunkiseudun puhekielessä tyypillisesti esiintyvien kielenpiirteiden suhteellisia määriä selvitettiin arkisista verkkokeskusteluista. Internetissä yleisistä keskustelutyypeistä valittiin kolme oletettavasti puhekielisyyttä vahvasti ilmentävää: reaaliaikainen IRCkeskustelu, Facebookin tilapäivitykset sekä City.fi-portaalin keskustelupalsta. Tulokset Verkkokeskustelun puhekielisyysaste jäi odotusten mukaisesti puhetta matalammaksi. Keskustelijat voitiin jakaa melko selvärajaisiin ryhmiin sen mukaan, ovatko heidän viestinsä vahvasti puhekielisen vaikutelman antavia, pääosin yleiskielisiä vai siltä väliltä. Aivan samat puhekielisyyttä ilmentävät piirrevariantit eivät olleet yleisiä verkkokeskustelussa kuin puheessa, vaan useimmin käytettyjä olivat koko Suomen alueelle levinneet yleissuomalaiset piirteet. Näiden piirteiden yleiskieliset variantit antaisivat mahdollisesti liian kirjakielisen leiman, jota keskustelijat vaikuttivat välttelevän. Kolmesta tutkitusta keskustelutyypistä keskustelupalsta oli selvästi vähiten puhekielinen. IRC-keskustelu ei näyttäytynyt merkittävästi Facebookia puhekielisempänä, vaikka sen reaaliaikainen luonne olisi antanut näin olettaa. Tämä voi johtua Facebookin käyttäjien suuresta keskinäisestä hajonnasta. Variaationtutkimus menetelmänä näytti soveltuvan suhteellisen hyvin myös verkkokeskustelun tutkimukseen, mutta sen rajallisuus erityisesti mahdollisten kysymyksenasettelujen suhteen tuli selvästi esiin. Sillä on samat tunnetut heikkoudet kuin puheen tutkimuksessa, kuten kapea-alaisuus ilman muiden tutkimusmenetelmien tukea. Myös aineiston riittävään kokoon on kiinnitettävä huomiota.

Description

Keywords

puhekieli, sosiolingvistiikka, variaationtutkimus, verkkokeskustelu

Other note

Citation